Ihanaa... mun uneni kävi toteen. Vaihdoin äsken doppleriini patterit ja sain sydänäänet kuuluviin <3. Siellä kovaa pumputti joku menemään masussa <3. Mies ei valitettavasti ole kotona todistamassa tätä ihanaa hetkeä, mutta se saa kuulla sen sitten illalla.
Pohdittiin tuossa eilen, että koska olisi fiksua kertoa uutinen työnantajalle.
Punniskeltiin sitä, että jos he arvaavat asian ennen, kuin kerron, niin ne antavat mulle kylmästi fudut.
Jos ehdin kertomaan heille niin eivät voi heittää mua pihalle.
Tosin jos tämä ei menekkään hyvin loppuun asti ja olen jo ennättänyt kertomaan heille, niin lennän melko varmaan siinäkin tilanteessa pellolle tuolta.
Sinäänsä en laittaisi pahitteeksi, koska tuo paikka on melko hanurista kaksinaamaisten esimiesten ja naurettavan pienen palkan vuoksi, mutta onhan se sentään työpaikka ja sitä pitää arvostaa. En nyt siis tiedä yhtään mitä tehdä?
Ideoita, ehdotuksia?
Tuo pahoinvointi on kyllä melko arvaamaton vieras. Siis kertakaikkiaan... Tänään sitä nimittäin ei ollut nimeksikään ja eilen ei tahtonut laskea sitten yhtään mikään puoliväkisinkään! Mitä tämä tämmönen on? Olen aina luullut, että sitten kun se pahoinvointi iskee, niin sitä vietetään seuraavat pari kk pää pöntössä poikkeuksetta. Okei, ehkä melko naiivi ajatusmaailma, mutta mistäs minä tietäisin, en ainakaan omista kokemuksistani.
Vedin tuossa juuri hyvällä ruokahalulla kiinalaista napaani ja töissä maistui lasagne. Koskakohan ne oikeesti hoksaa, kun syön pelkästään lasagnea lounaaksi ja olen ollut kolme viikkoa ihan puolikuollut töissä xD. Ei hirveesti ydinfysiikkaa vaadi tuollainen.
Varasin tänään 12.4 aamupäivän vapaaksi, jolloin olis sitten se np-ultra. Toivotaan, että mies saa hyvän synttärilahjan siitä sitten.
2 comments:
Miten sait äänet kuulumaan? Minunkin dopplerini saapui eilen ja useiden yritysten jälkeen sain lopulta sykkeen kuulumaan - omani.
Ei kuulu miullakaan äänet vielä ei.. :( Paitsi tosiaan omat.. Mutta siis onnittelut!! :) Ihana tunne varmasti!
Post a Comment