Tulevaa..

Väsyttää. Pakkasin tossa muutaman säkin ja laukun täyteen ja nyt oon ihan rätti-katki. Ei kyllä jaksa ihan vanhaan malliin. Maha sanoi stop ja siinä vaiheessa istahdin sohvalle ja avasin läppärin.
En tiedä miten selviän tästä viikosta. Oikeesti.
Joka päivä 8.5 tuntia töitä, tai no ke ja to menen 45min aikaisemmin töihin, jotta pääsen perjantaina 1.5h aikaisemmin ja saan ottaa junan Brentwoodiin, jossa allekirjotellaan vuokrasopparia ja maksetaan ittemme kipeeks vuokrasta ja takuuvuokrasta. Lauantaina on ne pirun laukkakisat siellä Lontoossa, jossa todennäköisesti sataa. Kiva siellä seisoo koko päivä hameessa ja sandaaleissa jossain mutalammikossa....äääh. Siellä menee lauantai aamusta ehtooseen. Sunnuntaina heti aamulla muuttoa... muutto hoidetaan yhtenä päivänä ja sunnuntaina heti nukutaan eka yö uudessa paikassa. Olen siis aivan kuollut ens viikonKIN.
Plus meillä ei sitten toviin ole nettiä uudessa paikassa, eli blogin päivitykset taitaa jäädä vähän hiljasemmalle ens viikosta alkaen? Tiedä häntä sitten. Mä taidan laittaa tapani mukaan makkarin ja keittiön kuntoon ja mies saa sitten keskittyä olkkariin....hmm...hetkinen...mä haluan kyllä vessankin siivota. Miks pitää ihmisen olla näin neuroottinen? Pitänee ruveta delegoimaan miehelle jotakin helppoja tehtäviä, joista se ehkä pystyis suoriutumaan oikein ;) hahaha. Meillä on terve parisuhde :D

No uuden kodin laittaminen ja sisustaminen on yksi mun suurista intohimoista, joten senpä vuoksi haluankin tehdä mahdollisimman paljon. Tällä hetkellä tietenkin jaksamisen mukaan.
Me vuokrataan toinen makkareista joksikin aikaa mun ihanalle ystävälleni. Odotan jo kovasti! Jotenkin ihanaa, ettei tarvi olla yksin ja on seuraa kun maha kasvaa ja loma alkaa. Toki ystäväni tekee siis töitä, mutta pointti nyt kuitenkin on sama. Mua hirvitti niin paljon se, että me muutetaan keskelle ei mitään täältä kaiken keskeltä. Täällä kaikki on lähellä 5min kävelymatkan päässä ja tuntuu, että tuolla uudessa paikassa mikään ei ole lähellä. Paitsi lasten leikkipuisto. Ja metsä. Lähinnä sellanen, ettei olis ystäviä lähellä sitten, kunnei töihinkään enää tarvitse mennä. Mullahan hajoaa pää?! Mutta nyt on sekin asia korjattu. Ja mitä parhain ihminen muuttaa saman katon alle, niin mikäs sen mukavampaa. Autetaan toinen toistamme <3. That's what friends are for.

Laskin tossa, että äitiyslomaan on enää jäljellä 7 työviikkoa?? Siis mitä ihmettä? Kauheen nopeesti mukamas aika menee. Murukin on jo butternut squash...mikäs se olikaan suomeksi?? Eeeeeeenpäs mene nyt sanomaan. Unohtelen helpoimpiakin sanoja Suomenkielestä, niin tällaista ei tarvi edes yrittää uskotella itselleen että muistaisi. Hohhoijaa vaan.

Uudet viikot! Jeejee 21+0. Muru on jo iso poika ja myllertää mahassa, kuin paraskin gladiaattori! Nyt on parempi painua pehkuihin ja ottaa kunnon yöunet.