Mitenkähän normaalia se on, että vasta syömisen jälkeen alkaa etomaan ja tekee mieli hulauttaa syödyt ruuat pönttöön? Vielä tosin en oo vessaan juossu, mutta kamalaa kyökkimistä on. Ja syömisessä ei siis ole mitään ongelmaa... Mä oon aina luullut, että useimmilla etoo niin paljon, etteivät pysty syömään mitään? No, mä oon aina ollu vähän erilainen nuori ja niin näkyy olevan tuo vadelmakin :D
Hahhah otin eilisestä turvotuksestani kuvankin. Mieskin kattoi huuli soikeena, että herranjumala kun sulla on suuri maha! :D No eihän mulla siis ole suurta mahaa vielä, eikä mahaa ollenkaan, mutta mahtavat turvotukset oli kyllä eilen illalla. Tänään onkin sitten taas ihan tavallisten farkkujen ja trikoopaidan vuoro...ei kiusata itseään enää.
Näin unta viime yönä, että olin Suomessa hakemassa kissojani kotiin ja matkan varrelle sattui jos jonkinlaista kommellusta. Ensin löysin itseni Helsingin sijaan Naantalista, jossa ystäväni Suvi kiepautti autoni ympäri ja siitä lähti tuulilasi. Sen jälkeen yritin suunnistaa isäni luo Huittisiin, jotta saisin lainata hänen autoaan, mutta eksyin jonnekin korpeen vaikka minulla oli navi matkassa. Kun vihdoin pääsin Helsinkiin, niin en meinannut millään saada autoa ladattua valmiiksi ennen viittä, jolloin on siis lääkäriaika kisuilla. Jostain syystä mukaan piti tulla läjäpäin vanhoja ystäviä :D. Sitten huomasin itse olevani vielä pyjamahousut jalassa, eikä vaihtovaatteita missään. Hahahah.... vähän nauroin tuota unta kun heräsin. Se oli taas yksi näitä toden tuntuisia unia, mutta ilmeisesti siis stressaan taas tietämättäni enemmän kuin aavistinkaan tuosta ensi viikkoisesta kissojen kuljettamisesta.
Tietääkö kukaan saako lentokentältä soitettua itselleen jotakin avustajaa kissojen kannossa? Ei muuten mutta pelottaa yksinään rahdata yli kymmenen kilon lastia....mitä jos käy jotain tai...
Kaikkein ideaaleintahan olisi saada ystävä mukaan reissulle, mutta näillä näkymin mahdotonta. Kaikki ovat joko töissä tai pahasti allergisia :(.
Hups mitä se kello taas muka on! Miksei voisi olla jo perjantai :( Tää viikko on tuntunut ikuisuudelta. Viime viikko meni jotenkin niin lentämällä läpi, mutta tää viikko...huhhuh. Olen kamppaillut joka aamu itseni kanssa noustakko vai eikö nousta... Kuinka voi olla niin hankalaa.
Olen silloin tällöin käynyt öisin vessassa ihan normaalistikkin, en toki joka yö. Nyt se on ollut viimeisen viikon kahta kertaa yössä ja viime yönä kolme kertaa... Alkaako tuo vessassa ravaaminen muka näin aikaisin?? Muutenkin seurapiirirakko... :)
Vattu kuittaa.
No comments:
Post a Comment