Tervetuloa kotiin!

Morjenttes vaan.
Hieman on vitutuskäyrät korkeella juur nyte, joten pahoittelen napakkaa puhetta, jos sitä on tullakseen.

Ensi töikseni kotiin tullessani (appiukko heitti mut kotiin, mies on pelaamassa futista) sain siivota (ei, vaan PESTÄ!) kissanhiekka-astian, joka lemusi aivan karmeelle. VAIN huomatakseni, että meillä ei olekkaan enempää hiekkaa enkä voi edes kävellä lähikauppaan ostamaan lisää, koska en viitsi muutenkin jo kipuilevan mahani kanssa kantaa 15kg säkkiä kotiin :S.
Otin siis iloisen puhelun miehelle siinä kohtaa ja sanoin asiani ehkä hieman napakasti. Mutta ainakin meni perille.
Meillä siis kissanhiekat putsataan päivittäin niin, että pissat ja kakkat poistetaan siis. Ja mies on nyt hoitanut tämän kiltisti jo muutamia viikkoja kuultuaan toksoplasmoosivaarasta.
Mutta pistä nyt mies asialle niin saat tehdä itse saman asian perässä :S Pah...

Mikään muu ei juurikaan ota päähän varmaankaan...en nyt ainakaan muista :D
Paitsi, että Englantilainen vesi maistuu kissankuselta ja sää on perseestä. Aina. Piste.

Oli aivan IHANA viikonloppu Suomessa ystävien ja perheen seurassa <3. Enkä olisi voinut toivoa parempaa säätä. Mun vasempaan käsivarteen ilmestyi sunnuntain aikana punainen noin 15cm pitkä alue ja ajattelin että se on palanut, mutta ei voi noin vaan palaa osa käsivarresta, jos olen kokonaan auringossa pelkkä toppi päällä suurimman osan päivästä on-off. Ja kyllä, aurinkorasvaakin oli ja hyvää sellaista. Mieteinkin siis, että olisko se jotakin aurinkoihottumaa? Kutittaa meinaan kivasti, mutta ei näytä ihottumalta :(....en ummarra.

Saatiin ihania vauvanvaatteita lahjaksi tulevalta isomummulta, pappalta, kummitädiltä ja ihanalta ystävältäni. Suuret kiitokset vielä<3. Aivan ihanaa!
Niin ja vartin kirppisreissultakin jäi käteen muumityynyliinat ja muutama kiva vauvanvaate :D. Nyt lupaan VIRALLISESTI lopettaa vaatteiden ostamisen pikkujannulle. Aika jännää muuten, että suurin osa (98%)meidän saamista vaatteista oli täysin poikien väreissä. :D Siis kuitenkaan ihmisten tietämättä sukupuolta etukäteen...
Laitan valokuvia tämän viikon aikana.

Nyt alkaa operaatio pakkaaminen ja sunnuntaina muutetaan uuteen asuntoon. Ei ole siis vapaa-ajan ongelmia tällä viikolla töiden jälkeen.

Rakenneultrakuulumisista oli tullut vähän kyselyä. Siis joo, en osaa kertoa siitä sen enempää. Kaikki oli siis hyvin tietenkin, sori en huomannut sitä erikseen mainita. Lääkäri sanoi olevansa tyytyväinen saamiinsa mittoihin ja rakenteisiin. Saatiin kolme kuvaa, kun maksettiin niistä erikseen ja en oikein ymmärtänyt ruudulla näkemääni täysin, enkä bongannut itse pojan vehjettä, mutta mieslääkäri ja mies nyökyttelivät siinä muka nähdessään jotain keskenään, joten luotan heidän silmiinsä sitten :D.
Homma oli oli noin vartissa ja tämän jälkeen ei ollut mitään kätilön haastattelua, kuten viimeksi. Olisin toki kaivannut vähän syvällisempää otetta, koska olen ensikertalainen, mutta ei sellaista kai saa vaatia?

Lentomatka takaisin Englantiin meni ihan ok, mutta paikat puutui yhdessä asennossa heti viiden minuutin jälkeen ja taas piti muokata asentoa :(. Nukuttua en saanut juuri ollenkaan ja alas tultiin sitten tosi vauhdilla, kone oikein rysähti maahan ja pomppasi takaisin ilmaan kahdesti.
Olen muutenkin huomannut, että sormeni puutuu helposti, tai käsivarsi, tai jalka...tai mikä millonkin. Toivottavasti pikkuisen verenkierrossa ei ole ongelmia, vaikka meikäläisen raajoissa tuntuu jotain häikkää olevankin?

Ja sitten vielä loppu'kevennys'.

Jokaisesta tuutista on nyt viimepäivinä osunut silmiini kertomuksia kohtukuolemista. Siis aivan KAMALAA. En ole hakenut googlesta mitään kohtukuolematarinoita, vaan siis ihan lukemistani lehdistä ja telkkarista ja mistä kaikkialta nyt olen vaan sattumoisin kerännyt silmieni eteen tällaisia tapauksia. Seiskassa oli että 'Lily Allen on taas raskaana. Hän menetti edellisen vauvansa ollessaan kuudennella kuulla raskaana'. Joo ja sitten vauva lehdessä oli kohtukuolemasta 23. raskausviikolla... ja muuta mieltä ylentävää. Jotenkin kun tässä on ajatellut voivansa muka ottaa rennosti????
Onhan tässä jo suht seesteistä raskautta elettykin kuukauden verran ilman suurempaa paniikkia, joten nyt voikin sitten loppuraskauden ajan pelätä sitä päivää, kun pienen liikkeitä ei enää tunnukkaan :(
Näinkö sen sitten on oltava?
Äääääh.
Turhauttavaa!!!


Toivotaan, että huomenna on parempi päivä uusien viikkojen kunniaksi.

20+6