Kirjoitin kokonaisen blogitekstin ja painoin 'julkaise', jonka jälkeen tämä typerä bloggeri pyytää kirjautumaan sisään ja blogitekstini katoaa kokonaisuudessaan bittiavaruuteen. Elän toivossa, että luonnoksista löytyisi tallentuneena kokonainen postaus, mutta kissan paskat....pari sanaa tallentunut. Ärsyttävää...
Mutta aloitetaan siis pohdinnat alusta:
Huihui Jaska hipoo tuolla jo lopputähtiä.
Sain viimeyönä lievän paniikkikohtauksen siinä samassa, kun seuranani oli melko ikävä supistus. Mielessäni pyöri vain se, miten IHMEESSÄ puserran itsestäni ulos jotakin noin suurta....
Kivun kai kestää, kun se ei tosiaan kestä loputtomiin ja helpotusta on saatavilla.
Mutta on työ synnytys vaan ihmeellinen asia.
Minulle tarjottiin lääkkeetöntä kivunlievitysmenetelmää, laitetta nimeltä TENS. Lunastin sen tietenkin, kympillä. Sen laput siis asetetaan selkään ja se lähettää sähkösignaaleja aina supparin ollessa käynnissä, jolloin se vie kipua itse supistuksesta pois. En osaa selittää tämän paremmin, mutta mielenkiinnolla odotan. Laitetta voi käyttää tietenkin myös muuhun tarkoitukseen tulevaisuudessa.
Kyseisiä laitteita voi ainakin täällä Briteissä vuokrata kuukaudeksi synnytystä varten, mutta hinta oli muistaakseni noin £30-40.
Elättelen mielessäni mahdollisimman lääkkeetöntä synnytystä, mutta samalla pelkään, ettei minusta ole siihen.
Minulta lähtee varmasti taju siitä kivusta, jolloin Jaska joudutaan leikkaamaan ulos tai minut pumpataan täyteen lääkkeitä ja puserran Jaskan maailmaan ilman tunteita.
Tai mitä jos Jaskan pää juuttuu synnytyskanavaan, enkä saa sitä ponnistettua pihalle ja avuksi joudutaan ottamaan imukuppi tai hätäsektio? Mitä jos kaikki ei menekkään hyvin?
Joka kerta vessassa käydessä mietin, irtoaakohan minulla 'varoituksena' limatulppa ennen synnytyksen alkua tai alkaako minulla ensin supistukset vai meneekö ehkä vedet...meneekö ne kerralla vai tiputellen...yöllä vai päivällä...
Näitä asioita mietin. Joka päivä. Odotan innolla jo nyt, että Jaska saapuisi, vaikka hän varmaan antaa itseään odottaa vielä monta viikkoa.
Joka päivä yritän asennoitua siihen, että minusta tulee äiti. Yleensä samaan aikaan pelkopeikko nostaa päätään ja muistuttaa minua siitä vakaasta päätöksestä, jonka alkuvaiheessa tein; En siis juhli ennen, kuin Jaska on oikeasti sylissä ja hengittää rintaani vasten.
Sairaalakassien pakkaus on edelleen vähän vaiheessa. Sieltä puuttuu mm. breast padit (mitäs nämä olikaan suomeksi...nänniläpät :D?) ja vauvalle viltti. Kyllä, sairaalasta ei heru mitään, joten vauvalle pitää ottaa mukaan oma viltti.
Mitä jos meille tuleekin äkkilähtö, enkä ehdi pakata laukkuja loppuun?
Okei.
Pienen pienet MITÄJOS-paniikit nostavat päätään aina vähän väliä.
Hengitä. Rauhoitu. Olet viilipytty.
...
not.
Kävelen kuulemma kuin pingviini. Hmmph...
Mies luuli, että vitsailen kun käännyin keittiöstä pois ja lähdin kävelemään ja sanoi jotakin pingviinistä. Mutta totesin siihen sitten, että näin minä kävelen! :D Hauska tilanne.
Nukuin viimeyön yllättävän hyvin ilman turhia kolotuksia tai levottomia jalkoja. HURRAAA!!!
Yhdeksän tuntia ja neljä vessataukoa.
Vessasta napsahti valo pimeäksi ehtoolla, joten lampun vaihtoa odotellessa...
.........
Syyssydämelle kiitokset visiitistä ja kommentin jätöstä. Joko siitä teidän pojan saapumisesta on miltei pari viikkoa :o!! Kyllä aika menee.... Se menee niin nopeasti.
33+6
Uudet viikot poksuu taas huomenna... aika juoksee nyt huippulujaa!
4 comments:
Mulla on kans pyörinyt viime aikoina synnytys mielessä aika paljon. Tosin en pelkää tai jännitä kipua, ainoastaan repeämisiä/välilihan leikkausta. Pelkään että repeän pahasti peräsuoleen asti ja saan ikuisiksi vaivoikseni virtsan- ja ulosteenpidätysongelmat ym. Vaikka taitaahan ne olla kuitenkin suhtkoht harvinaisia..
Mä en ole vielä kertaakaan raskauden aikana joutunut lähtemään vessaan kesken unien! :D Hassua kun kaikki muut raskaana olijat valittaa kun pitää vessassa ravata yölläkin. Ehkä mun masukki majailee sitten vielä niin korkealla ettei paina rakkoon. ;)
Niin, ja kassi on täälläkin vielä pakkaamatta. :D
Repsein tuolle nänniläpät sanalle.. tarkoitatko imetyssuojia, niitä mitkä laitetaan nännien päälle ja liivit siihen päälle ja imevät valuvan maidon niihin(olipa taas hyvin selostettu)vai onko olemassa jotkut nänniläpät, ja mikä niiden tarkoitus on. Kyllä sä sen kivunkin muruseni kestät, saat siitä kuitenkin ihanan "palkinnon"se kipu on kaiken sen arvoista(toisin kuin muut kivut)kirjoitinkin sulle kirjeen, mutta sateen takia en jaksanut tänään kävellä postiin eli kattoo nyt koska saan sen kiikutettua postiin.
Täällä myös synnytys mielessä usein ja samoja asioita mietin. Yritän vaan pitää omat ajatukset hallinnassa, ettei synnytyksestä tule peikkoa. Tällä hetkellä kuitenkin mieli aika tyynenä.
Täällä myös juostaan yöt vessassa, viime yö meni hyvin: vain 2kertaa, kun edellisinä öinä olen ravannut ainakin neljään kertaan vessassa.
Sairaalakassi on myös täällä pakkaamatta, pitäisi kyllä ehkä ottaa itseä niskasta kiinni ja jotakin kassiin tunkea, mutta: mitäs liivejä sitä sitten käytetään jos jo nyt tungen yhdet niistä harvoista liiveistä jotka minulle mahtuvat? Entäs mitä vaatteita sitä sitten käytetään jos nyt jonkun vaateparren kassiini laitan, kun niitä vaatteitakin on niin vähän.. Huoh!
Nänniläpät (=liivinsuojat) herätti myös täällä hilpeyttä, hihii :) Ihanaa kun välillä tulee etsittyä jotakin sanaa ja se ei millään meinaa löytyä tulee hauskoja uusia sanoja :D
Kyllä vaan, perjantaina tulee 2 viikkoa ja tuntuu jotenkin uskomattomalta! <3 Aika menee todella nopeasti, vauvan kanssa varsinkin. Tuntuu, että kokoajan on jotain puuhaa ja jos ei ole, niin otetaan pojan kanssa unta palloon ;)
Post a Comment