Kikattelin tänään töissä Feissarimokat blogin jutuille :D.
Rupes kyllä kieltämättä mietityttämään mikä on nykypäivän nuorten pään sisältö? Noin niinkun OIKEASTI. Ymmärrätte huolenaiheeni, jos käytte lukemassa. Ps. En suosittele työaikana lukemista tai työkaverit alkavat tuijottaa ikävästi ja miettimään onkohan kaikki lääkkeet muistettu ottaa tänään...
Olo on mitä mainioin hyvin nukutun yön jälkeen.
Rinnat on edelleen arat ja hengästyttää kävellessä. Maha toimii paremmin kuin hyvin, kahdesti ennen töihin lähtöä tänään jopa. Käsittämätöntä...
Mutta ei mitään suurempia oireita näiden lisäksi.
Innolla odotan ekaa neuvolaa...
Tosin heti sen jälkeen taitaa koittaa pieni reissun tynkä Suomeen, sillä kissojeni hoitaja laittoi minulle mailia eilen, että kissat olisi hyvä saada muualle ensi viikonloppuun mennessä. En MILLÄÄN pääse Suomeen ennen sitä tai saa järjestettyä hoitopaikkaa niille. Olen käyttänyt kaikki vaihtoehtoni jo hyväkseni, kaikki ystävät on läpi koluttu ja loput on allergisia. Tämä aiheuttaa nyt taas stressiä meikäläiselle. Yritän ajatella, että kaikki menee hyvin eikä aihetta stressiin ole. Mutta kaikki riippuu nyt siitä, että suostuuko ystäväni pitämään heitä vielä pari viikkoa. Saisin lomaani aikaistettua ja voisin mennä Suomeen viikoksi hoitamaan kissoille madotukset ja lennot Finskillä Englantiin. Siis sirut ja passit heillä jo on valmiina, mutta lentoa olen lykännyt, kunnemme olleet varmoja muutammeko kesällä Suomeen. MUTTA nyt tämän raskauden myötä pysymme Englannissa vielä varmaan ainakin vuoden. Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan ja mihin rahkeet riittää. Kissojen tuonti tänne ei ole mitenkään ilmaista eikä heitä viitsisi rasittaa kauhean usein tuommoisella. Ihana saada heidät tänne, olen enemmän kuin innoissani! Olen asunut Englannissa 2010 Toukokuun lopusta lähtien ja ikävä kissoja kohtaan on ollut suuri. Nyt sekin loppuu toivottavasti. Pitää vaan toivoa, että pari viikkoa vielä voisivat mirrejä pitää, ettei tarvitse ottaa lisästressiä sen vuoksi.
Perjantaina (5+2) teen digitaalisen testin aamulla ja toivon, että se näyttää 3+. Jos ei näytä niin kyllähän se mielen matalaksi vetää ja sitä odottaa enemmän vielä vuodon alkua. En nyt maalaile piruja kuitenkaan seinälle ennenkuin näen testituloksen. Raporttia tänne sitten tietenkin tulee.
Viikonlopuksi meille tulee kylään Tanskalainen ystäväni poikaystävänsä kera. Olen 'antibioottikuurilla' joten en voi ryypätä hänen kanssaan. Että semmosta. Ja voin kertoa, että tämä ystävä ei epäile mitään.
Ensimmäisessä raskaudessa sain kuunnella miten hänen mielestään pitää ensin elää ja sitten vasta TEHDÄ LAPSIA (niitähän tehdään) ja muuta todella 'ihanaa' tukea sain häneltä osakseni, joten ette varmaankaan ihmettele, jos vähän lykkään kertomista.
No comments:
Post a Comment