Oletettua ja odotettua.

Vielä yhdessä kasassa. Tänään ei ainakaan tullut siis lähtö sairaalaan.
Olisin kyllä ollut todella yllättynyt mikäli olisi tullut, joten eipä kai tässä mitään... olen melko varma, että sinne sweeppiin torstaina joudutaan.

Oireet, joilla toiset lähtee synnyttämään vuorokauden sisään, -kaikki löytyy! Kaikki on löytynyt jo monta viikkoa. Mikään ei siis jaksa enää nostattaa toivoa siitä, että nyt se oikeasti käynnistyisi tai tänään olisi se päivä. Tokihan minä tiedän, että se päivä koittaa hyvinkin pian, mutta sen odottaminen ja arvailu on puuduttavaa, joten jätän sen suosiolla muille. Äitini ei ole tainnut hengittää kunnolla enää moneen päivään :D hahaha....kovasti hermoilee puolestani, kuten monet ystävätkin. Tuleva kummi steppaa tasajalkaa tuossa ja on lähdössä synnärille ja pakkaa sairaalalaukkuaan jo kolmatta kertaa :D. Ihanaa... mutta jätän nämä asiat tosiaan muille. Multa vie energiaa pelkästään se, että taas tulee yö, enkä saa nukuttua koska sattuu niin paljon. Yön jälkeen paikat on vielä kipeämmät ja kävely tekee tiukkaa...

Kävimme tänään Jannin kanssa keskustassa ja ruokaostoksilla.
Onko teidänkin mielestänne surullista se, että mun viikon kohokohtana on reissu ruokakauppaan?
Täällä alkaa seinät kaatumaan päälle, koska en tämän kivun vuoksi voi lähteä ulkoilemaan tai lenkille koska haluan. Mun menemiset ja liikkumiset on hyvin pitkälle riippuvaisia Jannista ja mun miehestä. Jompi kumpi aina seuranani ulos mennessä tai mikäli käy niin hyvä tuuri, että pääsen muualle kuin tuohon pihalle ulkoilemaan niin sepä vasta kivaa on! Mutta itsekseni en voi siis minnekään lähteä, koska tuolta maan tasasta ei tosiaan nousta ilman apua ja koskaan en tiedä milloin jalka pettää alta.

Odotin tänään tosiaan innolla, että pääsen kauppaan.
No kävelimme myös vähän high streetilla ja mun olotilani ja kiputilat olivat jotain aivan erilaista. Tuntui kuin maha tippuisi ja munasarjoja revittäisiin molemmilla käsillä eri suuntaan. Menkkakivut ja paineen tunne oli kova, mutta erilainen kuin ennen. Sanoinkin, että nyt ei varmaan ole lähtö kaukana. Mutta eipä lähtö ainakaan vielä tullut. Kävely tosin on paljon hankalampaa kuin ennen. Siis kyllä, VIELÄKIN hankalampaa!
Selkä on aivan tulessa enkä tiedä katkeaako multa ensin jalat vai selkä... molemmat tuntuu antavan periksi.

Huomenna se sitten on. Se laskettu päivä. Pikku Jaskan oletettu syntymäpäivä. Huomenna. Siis ihan kohta...
Oletin koko raskaustaipaleen ajan, että jossakin vaiheessa mun ajatukset selkenee ja jossakin vaiheessa tajuan, että musta on tulossa äiti.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Mielenkiinnolla ja innolla odotan siis mitä tulevan pitää.
Odotan myös jonkinasteisella kauhulla tulevia kuukausia. Olen tottunut univajeeseen ja pätkäöihin, mutta en ole tottunut tuntemaan turhautumista vauvan itkua kuunnellessani, enkä ole tottunut siihen, että herään tarkistamaan hengittääkö vieressä oleva pienen pieni mini-ihminen. En ole tottunut siihen, että maailmassa on pieni ihme, joka on minun aikaan saamani ja joka katsoo minua ylöspäin ja luottaa minun pitävän hänestä huolta. Aina. Koko ajan. Ja ikuisesti.

Blogin jatkosta sen verran;
Tosi ihanaa, että lukijoita löytyy jatkossakin. Kokeilin bloggeriin luoda salasanallista blogia, mutta kävi ilmi, että tänne saa luotua vain blogin kutsuvieraille ja itse en kokenut sitä käytännölliseksi kun yksi blogitutuistani jatkoi blogittelua kutsuvierasblogillaan. En päässyt sisälle mikäli olin kirjautunut väärällä gmail osoitteella ja kutsu oli lähetetty toiseen gmail osoitteeseeni. JOTEN todennäköisesti tarinani bloggerin alaisena jää tähän blogiin ja jatkan vuodatuksen puolella tms. jonne sitten saa sen salasanan.
Eli laitan jokaiselle halukkaalle sitten sähköpostiin salasanaa. Voisitteko ystävällisesti lähettää mulle sähköpostia osoitteeseen enkelipolya@gmail.com jotta saan sähköpostiosoitteenne ja siitä helposti laiteltua salasanaa jokaiselle halukkaalle aikanaan? :) Kiitos nam :) Niin, laittakaa tekin, joiden sähköpostiosoitteen jo tiedän. Helpottaa kovasti urakkaa laitella suoraan jokaiselle vastausta sähköpostiin sen sijaan, että metsästän halukkaiden sähköposteja toisesta sähköpostista tai facebookista ;) Mennään sieltä mistä aita on matalin siis :D


Päivitystä luvassa huomenna....
Tai toivottavasti ei.


39+6
1 day to go...hopefully.