Ultrakuulumisia!

12+0

Valtakunnassa kaikki hyvin.

Käsittämätöntä, miten tuolla mukamas polskii vajaa 6 senttinen pikkunen menemään. Pienillä jaloillaan se potkutti kovaa siinä näytöllä, enkä meinannut hoksata ollenkaan, että se sama tapahtuu mun masussa...hihih.

Tuleva isä herkisteli myös kovasti siinä ja silitteli mun päätä ja käsivartta vuoronperään.

Viikoiksi saatiin tänään 12+0, kuten arveltiinkin, ja muutin tuon laskurinkin nyt sitten. Tuossa sanotaan, että tällä viikolla muru on 7.5cm pitkä ja painaa 30g (hui miten iso jo :D)! Sormet painuu jo nyrkkiin ja jalanpohjatkin, jos niitä kutittaisi.

Tässä on kuvaa jonka kuvasin kuvasta, joten hieman valottui:

Niskaturvotus oli 1.6, joka ei sano mulle yhtään mitään. Ottivat veriseulan ja saan ensi viikolla puhelua Suomeen, jos häikkää tai kromosomivirhettä siis tarkemmin sanottuna löytyy. Jos ei löydy, niin lähettävät kuulemma kirjeen.

Toivomme siis kirjepostia.

Melkonen jöntikkä tossa kuvassa... aika uskomatonta, eikö olekkin?

Nyt on todella korkealla siis fiilikset ja vaikka tiedän, että mitä tahansa voi vielä sattua, niin nyt pystyn ehkä vihdoin viimein ottamaan äitini neuvosta vaarin ja alan nauttimaan tästä raskaudesta. Täysin rinnoin. Meille on varmaan tulossa vauva lokakuussa? Miten mahtavaa???!!!

25.10.11 olisi laskettu aika, katsellaan sitten mennäänkö yli vai ali.

Ukkini diabeteksen vuoksi joudun sokerirasitukseen viikoilla....öö...olikohan 28.

En edes osaa kuvitella itseäni sinne asti?

Päivä kerrallaan.

Nyt tuntuu mahtavalta ja en malta odottaa, että pääsen kertomaan asiasta isälleni ja veljelleni ja mummulleni ja ystävilleni ja ja... :)

En kuitenkaan aio tästä mainita mitään facebookissa, koska mielestäni se ei ole kovinkaan....miten sen sanoisi...-tarpeellista.. näyttää siellä koko maailmalle meidän onnen aihetta.

Tiedän, että monet niin tekevät, mutta se ei ole minun juttuni.

Meidän matkaa saa seurata täältä blogista käsin, enkä aio ottaa tämän vuoksi yhteyttä sellaisiin ystäviin, jotka ovat yhteydenpidon jättäneet. Monet sen jälkeen, kun saivat lapsia... Mutta jos laittaisin nyt heille viestiä, niin tuntuisi, että viestin merkitys olisi se, että "moi, nyt kun meillekin on tulossa vauva niin kai me taas voidaan olla kavereita?". Ei kiitos. Jos ei seuranpito suju ilman vauvoja, niin olkoon sitten sujumatta. Kyseiset henkilöt saavat sen selville sitten, kun saavat, -jos saavat.

Olen menossa istumaan iltaa Ruotsalaiskollegani luokse, jonne tulevat myös Ranskalaiskollegani sekä hänen tyttöystävänsä. Naisporukalla siis liikenteessä. Kiva päästä rupattelemaan! Tekisi niiiiin mieleni kertoa, mutta en kerro. En vielä...