Uusien pyöreiden viikkojen kunniaksi valokuvia!

Mutta vasta huomenna...

Tänään alkoi siis loma ja pyhästi olen luvannut huomisen päivän viettää kotona rentoutuen. Muistin myös, että huomenna on The Päivä kun meidän yhdistelmävaunut toimitetaan kotiovelle. Ajasta ei ole tietoa, joten kotona pitää hengata iloisesti koko päivä. Katsotaan hajoonko heti kättelyssä xD

Olen siis ottanut projektiksi vauvanvaatteiden pesun huomiselle. Ostin tänään hajusteetonta, ekologista (tietenkin) pesuainetta, jonka kanssa sitten huomenna pesen pikkuruiset vaatteet. Sen jälkeen otan niistä kuvia ja laitan ne tänne blogiin, eli huomenna luvassa jättimäärä kuvia meidän hankinnoista ja lahjaksi saaduista Jaskan vaatteista <3 <3

Riittääkö muuten jos vauvan vaatteet pesee 40 asteessa? Vai pitääkö ne pestä 60 asteessa? Neuvokaahan please. Osalla niistä ei ainakaan ole varaa kauheasti kutistua pesussa xD sillä olemme miehen kanssa olleet molemmat vajaa nelikiloisia pötkäleitä sekä molemmat meistä ovat tulleet myöhässä, joten oletetusti Jaska saapuu siis myöhässä ja on jo iso poika saapuessaan :). Eihän tuota tiedä, mutta miksi tuntuu siltä ;)

Tosiaan pari kivuliasta supistusta tuli eilen, joten eipä sitä tiedä, mitä tässä seuraavan parin kk:n sisällä tulee tapahtumaan.

Huomenna kolmekymmentä viikkoa täynnä. Apua. Really?

29+6

Tulikuumia bussimatkoja, syntymäpäivälahjoja, ystävät ja perhe, -niistä on tämä viikko tehty.

Oi täällä on kuulkaa ollut tukahduttavan kuumat kaksi päivää, joiden jälkeen lakkasin valittamasta Englannin viileästä säästä ja olin kiitollinen siitä, että saan olla raskausajan täällä. No, vielähän tulevista kesäsäistä ei varmuudella tiedetä, mutta voisin ainakin olettaa, että tämäKIN kesä on Englannissa koleampi, mitä Suomen helteet. Vauva ei jaksa liikuskella enkä jaksa kyllä minäkään noilla helteillä. Ja tämän kaiken lisäksi tämä naurettava maa ei kertakaikkiaan tunnu toimivan MISSÄÄN sääolosuhteissa, satoi liikaa, paistoi liian kuumasti, tuli lunta tai mitä tahansa...-niin junat ei kulje. Jos ei ole säistä kiinni, niin sitten joku itsemurhahimonen hyppää junan alle ja junat pysää sen vuoksi, niinkun viime tiistaina. Oikeesti. Eilen, oli nimittäin sitten huumori TODELLA kaukana. Mulla oli aamun junassa jo todella pyörryttävä olo ja pelkäsin, että pökrään ennen, kuin pääsen töihin. No selvisin sitten kuitenkin pökräämättä ja kuinka ollakkaan.... kuuman ja hikisen päivän jälkeen talsin juna-asemalle vain saadakseni selville, että junat ovat peruutettu. ARGH!!! Tässä vaiheessa, kirosin jälleen Englannin syvimpään mutakuoppaan. Lämpöasteet ylsivät käsittääkseni +30C, mikä tämän ilmankosteuden kanssa älyttömän hikinen keli. Tietenkin töissä ilmastointi hajosi tämän johdosta (eihän täällä oikeasti voi mikään toimia! Sama ilmastointi hajosi talvella kun oli liian kylmä!!! Siis käytännössä kylmimmät säät oli nollassa ulkona....). No jokatapauksessa...junat oli peruutettu ja bussikuljetus vei sitten joka aseman kautta päätepysäkilleni. Bussikuljetus kesti junamatkaan verrattuna KOLMINKERTAISEN AJAN, joka siis oli puolitoista tuntia. Bussi oli vanha bussi, jossa pienet, kovat penkit, joissa et saanut edes nojata päätäsi istuimeen. Onneksi ehdein ostamaan kylmän vesipullon mukaani juuri ennen bussin lähtöä. Bussissa ei ollut ilmastointia ja lämpötilat nousivat varmasti sen neljänkympin paremmalle puolelle reilusti. viilensin itseäni kylmällä vesipullolla niin kauan, kuin se oli viileä, jonka jälkeen otin pienen hörpyn jokaisella asemalla välttääkseni ennenaikaista pissahätää, koska bussissa ei tietenkään ollut vessaa. Luulin oikeasti kuolevani nestehukkaan tai kuumuuteen tai johonkin niiden yhdistelmään. Mutta tässä sitä vielä ollaan...

Hyvää syntymäpäivää minä. Kiitos. Jälleen kerran 21v :D. No, olen pitänyt sen 24v tässä muutaman vuoden, mutta sain ystävältäni nallen, jonka paidassa luki 21v sekä kortin töissä, jossa luki 21v, joten mikäs siinä...vuodet vaan vähenee :). Enää se toki ei ihan NIIN paljoa ahdista, jos tässä jotakin saisi elämässään aikaiseksikin, kuten esimerkiksi juuri tätä jälkikasvua. Se on aiheuttanut tietoista ja tiedostamatontakin stressiä, koska olen olettanut, etten ehkä koskaan saa kokea tätä ihanuutta loppuun asti. No tänäaamuna sitten innolla lampsein alakertaan avaamaan synttärilahjojani. Mies oli tuonut vanhemmiltaan lahjaksi suuren paketin ja siinä sitten kääreitä repiessäni sieltä paljastui moses basketti, eli mikähän se olis Suomeksi (ehdotuksia?)... sellainen lapsen ensisänky, korimallinen. Tämä versio tuli jaloilla ja se on keinuva malli, jotta saa vaavaa kiikuttaa siinä sitten eestaas <3. Siinä vaiheessa aukesivat sitten kaikki vesihanat ja tunsin kuinka kyyneleet valuivat poskille ja loppuviimeksi en edes nähnyt enää mitä korin sisälle oli laitettu. Mies sai kantaa minulle kahteen otteeseen nenäliinoja, jotta pystyin jatkamaan :D. Mitkä hormonit?

Korista löytyi pyyhesetti vaavalle, vauvanhoitosetti (jossa siis kaikkea tarpeellista tilpehööriä kuumemittarista kynsisaksiin yms) ja potkupuku (kun siis vaatteitahan meillä ei vielä ole xD). Näiden lisäksi (niinkuin tuossa jo ei olisi ollut tarpeeksi) hänen vanhempansa lahjoittivat rahaa keinutuolia varten, josta olen haaveillut, koska eivät ehtineet ajoissa sellaista hankkimaan. Miehen veljeltä sain £100 lahjakortin lastenliikkeeseen ja mieheltä itseltään sain tulevalle äidille tarkoitetun kokovartalohoidon spahan :). En sitten muista milloin mua olisi hemmoteltu syntymäpäivänä niin, että olisin itkenyt onnesta. No edelleen, tänävuonna mukana oli ehkä muutama lisähormoni ;). Mutta silti.

Sain ystävältäni myös alkoholitonta viiniä, joka korkkaillaan sitten tässä joku ilta :).

Vauvalta ei tule todellakaan puuttumaan mitään.

Eikä meiltä puutu yhtään mitään <3.

Olemme todella todella onnekkaita kaikessa mitä olemme saaneet elämän varrella toistemme lisäksi. Siis jotain aivan käsittämätöntä mistä ei voi olla muuta kuin kiitollinen. Joka päivä olen vatsassa tapahtuvista mullistuksista kiitollinen. Ja tämä aamu muistutti minua siitä, että vaikka olen kaukana ystävistäni ja perheestäni ja kaikesta tutusta ja turvallisesta...on minulla silti ihana tukijoukko ympärilläni täällä vieraassa maassakin. Ihmisiä, jotka aidosti välittää minusta. Se tuntuu hyvältä. Tästä on suunta vain eteenpäin.
En ole koskaan aikaisemmin saanut poikaystäväni vanhemmilta/perheeltä (siis entisten poikaystävien vanhemmilta) tällaista huomiota tai hyväksyntää osakseni. Aivan ihanalta tuntuu. Vihdoinkin minä olen löytänyt sen oman paikkani ja tässä on hyvä olla. Anoppila ei ole kamala paikka, vaan erittäin lämminhenkinen paikka, jonne on aina tervetullut. He ottivat äitinikin lämpimästi vastaan viime jouluna, vaikka samaa kieltä eivät puhuneetkaan. Äidilläni oli aivan ihana joulu, -tai meillä kaikilla oli <3. Tietenkin.

Uusi koti alkaa näyttää kodilta ja mikä tärkeintä; TUNTUA kodilta. Yläkerrasta puuttuu edelleen verhot, ehkä ne sinne vielä saadaan ensiviikolla.

Töissä on löydetty seuraaja minulle mammaloman ajaksi. Erittäin mukava suomineito, mutta hän ei pääse aloittamaan silloin, kun toivoisimme, joten joudun muuttamaan elokuun ensimmäisen viikon lomani tulevaan ja lykkään siis vain mammaloman alkua viikolla. Loman alku ei siis muutu sinänsä, mutta ensimmäiset kaksi viikkoa yhden sijasta on nyt kesälomaa ja sen jälkeen alkaa suoraan äitiysloma. Ei se mitään, olen mielelläni töissä mikäli vaan kroppa antaa myöden. Tulen varmaan hulluksi täällä sen parin kuukauden aikana, kun olen vapaalla ennen vauvan saapumista. Noooo, ehdin ainakin ajan kanssa tehdä asioita.

Äitini tulee tänne ylihuomenna viikoksi ja ystäväni muuttaa tänne meille viikonloppuna. Nyt on nukkumaanmenoaika, joten suihkun kautta ja tähän loppuun vielä lämmin kiitos kommenttia jättäneille!

...........

Anne: HAHAHA anteeksi joo, en ajatellut otsikkoa hirveen pitkälle ;) enkä varsinkaan vanhoja, heikkosydämisiä ystäviäni hihihi... xD

Syyssydän ja muut: Hermosärky on onneksi poissa ainakin hetkeksi. Ehkä sekin vaikutti, kun sai vihdoin selville mistä kipu johtuu?! Laitan mielelläni kuvia asunnosta, kun saadaan vaatekaappi ja hyllykkö tänne ja verhot ikkunoihin ;). Eli hetken saatte odottaa asuntokuvia, mutta ehdottomasti laitan. Kiva kun pyysitte.

Mammamarian: Kokolattiamatto: CHECK! Ahtaat portaat: No tällä kertaa itseasiassa portaat on normaalit eikä edes liian jyrkät vaan tilavat, ihanat ja mahtavat :D Eikä edes nitise. Mahtavata!

Verona: AI KAUHEETA mitkä kivut ystävälläsi! Hurja kokemus varmasti tuo... toivotaan ettei ihan tuohon asti mennä.

23+1

Yläkerrassamme asuu norsulauma

Heeeei! Pikkuhiiviö on GREIPPI!!! <3 <3 Kaks päivää meni, että huomasin. Musta on tullut toooosi hidas viimeaikoina :D hahaha...jos huomiokyky ei koskaan ole ollut ihan huipussaan, mutta siis sanotaanko että tätä nykyä se on kyllä kuin yliajetulla rotalla.

Vitsit noi norsut tulee katon läpi ihan just. Meidän yläkerrassa asuu kaksi teiniä, jotka eivät ole hiljaisemmasta päästä ja kävelevät kantapäillään (eivätkä myös ole mitään siroja plikkoja näin kauniisti sanoen). Tuntuu kuin yläkerrassa asuisi norsulauma. HIEMAN ärsyttää aina välillä, mutta jos tästä pääsisi kohta pois....Yritän tuudittautua siihen ajatukseen.

Makasin tuossa sohvalla pää miehen sylissä ja katseltiin Tappava Ase leffaa ennen, kuin hän lähti yövuoroon. Hän piti kättä masun päällä, mutta taisi greippiä ujostuttaa, sillä ei liikahtanutkaan ennen kuin sitten käännyin hetkeksi mahalleni ja siihen hän totesi, että nyt sitten pirulauta takaisin selälles siitä 'TÄÄLLÄ ON AHDASTA!' :D
Kyllä nyt sitten muljaillaan, kun isukki lähti töihin. Joopa joo.
No ehkä tässä nyt on aikaa vielä liikkeiden vahvistua ja tuntua kunnolla ulospäin. Luulempa, että se olen vain minä, joka tunnen liikkeet tällä hetkellä...

Mulla oli maailman tylsin päivä tänään töissä. Huhhuh...ei voi muuta sanoa.

Pitikin kommentoida noihin saatuihin kommentteihin (kiitosta vaan). Täällä Englannissa äitiyslomalle saa oman valinnan mukaan jäädä 11 viikkoa ennen laskettua aikaa. Äitiyspäiväraha mun tapauksessa (riippunee työpaikasta) on ekat 6 viikkoa 90% palkasta ja sen jälkeen se tippuu £124/vk joka euroissa tietää yhtä kuin 144€/vk. Eli laskin tuossa kätevänä tyttönä, että Suomessa 'tienaa' minimissäänkin enemmän, kuin täällä (olikos se hiukan yli 150€/vk vai vajaa 160€). Kyllä köyhää on, ei voi muuta sanoa. Miten tuollaisilla sitten pitäisi muka elää? Äitiyspakkausta täällä ei saa (mikä toki on ymmärrettävää väenpaljoutta ajatellen ja näiden brittien lisääntymisvauhtia ajatellen myös...), mutta täällä saa sen sijaan viitisen ilmaisnäytesäkkiä täynnä näytteitä sekä yhden ilmaisen vaippapaketin. Ja liittymällä jäseneksi ties mihin clubeihin saat paljon alennuksia kaikista tavaroista. En ole sen paremmin perehtynyt vielä... Mieluiten silti ottaisin sen äitiyspakkauksen ainakin näin ekalla kerralla. Hankala ruveta itse miettimään mitä kaikkea pienen vauvan kanssa tarvitsee, kunnei ole minkään asteen kokemusta asiasta? Siinä vaiheessa, kun sitä kokemusta sitten alkaa karttumaan, niin ei ole enää rahaa mennä ostamaan näitä asioita.
Voipi tulla äitiä ikävä.

Joo tosiaan, eli nyt jos me muutetaan tuonne 40min junamatkan päähän mun työpaikasta, niin ajattelin, että matkustus ihan viimemetreillä ruuhkajunissa ei ehkä ole mun heiniä, joten aloitan mielelläni äippäloman aikaisin. Äitiyslomani alkaisi siis 9.5 viikkoa ennen laskettua aikaa. Itse loma alkaa 10.5 viikkoa ennen LA:ta. Voihan siinä aika käydä pitkäksikin, mutta toisaalta on sitä varmaan kaikkea tekemistäkin.

Heitin eilen miehelle, että vauvan synnyttyä olisi kaikki hurjan paljon helpompaa, jos me oltaisiin naimisissa. Passin hankkiminen vauvalle ja kaikki luvat sun muut mitä noita paperihommia nyt onkaan, kun vanhemmat ei ole naimisissa. Olen kuullut nyt näitä asioita vähän eri tahoilta, -Suomalaisilta, joilla on asiasta omakohtaista kokemusta sekä briteiltä. HR-henkilömme sanoi, että he menivät Englannissa "maistraatissa" naimisiin ja myöhemmin pitivät hänen kotimaassaan kirkkohäät. No ei muuten mikään huono idea, mutta musta tuntuu, että jos sen tekisin, niin mut lynkattaisiin monelta taholta kun tieto yltäisi perheen ja ystävien pariin hahahaha :D :D


18+2

Vink.Vink. Ihana arvonta SyysSydämen blogissa.

Poliisista päivää!

Ja aamu alkoi ihanasti, kun oveen koputettiin noin klo 7:30. "Poliisista päivää". Meinasin sanoa, että HUOMENTA tämä kyllä on, -tukka pystyssä pyjama päällä...öhm. "Joo mahtoiko sun mies tulla hiljattain juuri kotiin?"
Minä: Tulihan se yövuorosta juur.
Poliisi: Me haluttais vähän jututtaa sitä.
Minä: Okeeei....hetki vaan niin haen sen.  -*MIEHEN NIMI*!!!!! Miks meillä oon poliisit oven takana???!!!
*noin 10min päästä*
Mies kertoi kuinka aamuruuhkassa joku nainen oli kiilannut hänen eteensä kauppakassillaan ja mies oli sitten töötännyt sille (kuten täällä herkästi tehdään). No tämä nainenpa oli soittanut poliisit ja sanonut niille miehen rekisterinumeron ja kertonut että tämä mies seuraa häntä ja häntä pelottaa että se tekee hänelle jotakin.
(Tähän väliin ei voi oikeesti muuta kuin nauraa)
Eli joo, ei tämän vakavampaa. Poliisit sanoivatkin, että he ajattelivat tämän naisen olevan pikkaisen pehmeähkö, mutta pakkohan heidän on tarkistaa nämä tilanteet. Hyvää päivän jatkoa.
Joo kiitos.

Unohdin ostaa kissalle katkarapuja, vaikka aamulla sille lupasin :(
Olen huono äiti.
Nyt se on toista tuntia vinkunut tuossa katkarapuja (fiksu eläin :D) eikä suostu syömään mitään muuta ruokaa. Hmmmm....

Tänään tuli vihdoinkin postissa neljä pitkähihaista bodya vauvalle. Etsimällä sai etsiä pitkähihaisia, mutta ostin kolme valkoista (saapahan värjättyä sitten joksikin kivaksi väriksi, kun sukupuoli selviää) kokoa 0-3kk ja yhden kokoa 3-6kk. Nyt en ajatellut ostaa enää 0-3kk kokoisia vaatteita, niitä kun alkaa jo olemaan ja varmaan ehkä saadaan lahjaksikin jotakin? Tai näin mua on kaikki varoitelleet, joten yritän siis olla ostamatta (pyhä lupaus!).
Laitoin kuvaa tuonne hankintoja sivulle. Ihanat keltaset haalaritkin sieltä tuli <3

Tajusin tossa äsken, että KAKSI VIIKKOA enää rakenneultraan :o!!!!!!!!!! Ja siihen, että pääsen Suomeen!! Mahtavaa! MAHTAVUUS! IHANUUS!!!

Ainiin ilmoitin töissä lähteväni äitiyslomalle 15.8.2011 puolilta päivin. Tosin siitä seuraavat 4.5 päivää on vielä kesälomaa, ja sitten alkaa äippäloma. Hirvittää ajatus että olisin silloin 33 viikolla.... MINÄ! 33 VIIKOLLA!!! ....
.....
.....
Kesähän tunnetusti menee todella nopeasti. Nyt vielä jos tosiaan muutetaan ja toimintaa riittää muutenkin niin aika varmasti kuluu siivillä. Toisaalta ihan kiva :) <3

Nyt lähden herättämään miestä ja lämmittämään eiliset curryt ruuaksi. Sen jälkeen kissojen ulkoilutushetki <3

18+1

Muks muks.

"Muru on 25cm".....WHAAT? Ei se voi olla niin iso vielä. Toi tikkeri valehtelee aivan taatusti. Just mä jostain luin, että se olis 16cm.... Hmmm....

Kissa pomppasi aamulla varoittamatta mun mahan päälle, kun makasin selälläni sängyssä vielä puoliunessa. Onneksi kyseessä oli kissoista kevyempi versio (HUH!), koska en ehtinyt siinä jännittämään edes vatsalihaksia tai muuten suojaamaan käsillä vaan se kosahti juuri vauvan päälle ja teki kipeää. Pelästyin ihan kauheasti.
Mutta tämäkös meidän mangoa ei häirinnyt...ellei sitten ottanut nokkiinsa äkkinäisestä aamuherätyksestä, nimittäin siitä alkoi tunnin kestävä poukkoilu kohdun seinämästä toiseen :D <3. Korvaamatonta.
Toinen siellä päästeli menemään oikein tunteella. Päivä päivältä ne liikkeet tuntuu paljon paremmin ja voimakkaammin. Ja tietenkin tunnistan ne helpommin, sekin voi olla.
Nyt se on muljannut iltamuljauksensa jo tässä koneella ollessa ja juttelin tuossa taas tunnin ystäväni kanssa puhelimessa ja muljautteli senkin aikana :) Muks muks.

Juttelin tänään meidän HR-henkilön kanssa, joka on siis samoilla viikoilla, kun minä. Sanoin, että haluaisin lähteä äitiyslomalle 12.8 ja käyttää siihen alkuun ensin viikon lomani. Mulla on elokuun ensimmäinen viikko myös lomaa, eli siinä välissä olisi tuo viikko töitä, jonka aikana saisin toivottavasti koulutettua itselleni jatkajaa. Tuli siinä sitten puheeksi sairaslomat. Tämä HR-tyyppi sanoi, että 11 viikkoa ennen laskettua aikaa ei saa lain mukaan olla sairaana päivääkään TAI jos on, niin äitiysloma alkaa siitä päivästä alkaen, etkä saa enää palata töihin, vaan jäät siitä sitten suoraan äitiyslomalle. WHAT? Rupesin kuumeisesti tietenkin miettimään tuota meidän heinäkuun viimeisen viikon lomareissua (mulle ei heinäkuussa lomaa myönnetä, joten otan sitten omaa lomaa :D), että jääkö se noiden 11 viikon sisään. Miehen laskujen mukaan ei jää, eli saisin olla sen vielä sairaana ihan vapaasti. Mutta käsittämätön sääntö tuollainen!! Ihan hanurista! Ja sitten saat vain 6 viikkoa osittaista palkkaa töistä, jonka jälkeen saat vain £124/vk äitiyspäivärahaa.... ei ei ei ei....
Mielummin olisin töissä mahd. pitkään ja aloittaisin äitiyslomani mahd. myöhään. Toki taas tuo junalla liikkuminen ei varmasti ole helppoa (saatika muukaan liikkuminen) tuossa vaiheessa, joten mietintään jää mitä tässä sitten tekee....

Asuntojuttuja sen verran, että saimme tänään täytettäväksemme asunnonhakulomakkeet. Olemme maksaneet välitysfirmalle yli £200, jotta ottaisivat asunnon pois markkinoilta meidän vuoksemme. No nyt kuitenkin meidän on pakko ilmoittaa näissä lomakkeissa, että meillä on lemmikkejä. Tämän vuoksi meidän hakemus voidaan diskata kylmästi. Nyt siis kaikki peukut pystyyn, jotka vaan nousee!!! Kaikki tarvitaan, nimittäin asunnonhaku tässä maassa on melko toivotonta, jos sinulla on lemmikkejä. Monet vuokraisännät kammoavat lemmikinomistajia, enkä yhtään ihmettele. On tämä Englanti kyllä semmoinen maa, että jokaiseen junaan mahtuu ihmisiä. Rehellisiä ihmisiä saa hakemalla hakea, joten toki ymmärrän asian senkin laidan. Nyt pitää vaan toivoa, että rehellisyys maan perii ja saadaan se asunto, vaikka meillä onkin nuo kaksi karvaturria.

Olivat myös välitysfirmassa sanoneet, kun mies sanoi että olen raskaana, niin "Jaa, eli teillä onkin sitten vaan yksi palkka käytettävissä vuokran maksuun just joo...". MITEN VOI SANOA NOIN??? Eikö se nyt ole jokaisen oma asia mistä ne vuokrarahat repii, kunhan repii ne jostain? Meillä ei ainutkaan vuokra ole jäänyt maksamatta ja luottotiedoissa ei ole mitään häiriötä. Luulisi nyt senkin painavan edes jotakin. Mur.

Uusilla viikoilla mennään. Tänään lähti käyntiin yhdeksästoista viikko. Tästä kaksi viikkoa ja ollaan puolessa välissä raskautta. Ihan kauhean huisia! Sen HR-henkilön kanssa kun höpistiin, niin tajuttiin, että eihän tässä töitäkään ole juuri nimeksikään jäljellä ja tuo pari kk menee niin hujauksessa. Hän lähtee äippälomalle jo elokuun alussa (käyttäen siinä 2vk lomiaan), kuten minäkin meinasin, mutta ajattelin sitten, että menen vielä viikoksi töihin siinä välissä jos tosiaan heinäkuun viimeisen viikon meinaan ottaa ommaa lommaa...
Sitten alkoikin lievästi paniikki nousemaan pintaan. Maha tästä vain kasvaa. Selkä tulee tätäkin kipeämmäksi ja liikkuminen vaikeutuu. Kiehtovaa, tuntematonta ja pelottavaa samaan aikaan.

Ja loppuviimeksi, nämä ovat viimeisiä kuukausia KOSKAAN, kun vietämme aikaa kahdestaan. Tarkoitan nyt siis aikaa, kun meillä ei vielä ole lastenhoito-ongelmaa. Toki lapsen saa välillä hoitoon jonnekin, mutta siis nyt puhun ja ajattelen aikaa, jolloin lasta ei vielä ole. Se on nyt tässä. Kaikki, joilla on lapsia sanovat, että tästä ajasta pitäisi nauttia kaikin voimin. Joo, toki nautinkin. Ihana kesä tulossa ja maha kasvaa ja muuta kivaa, mikäs siinä. Mutta sen jälkeen meillä on vauva... Vauva. Ihan oma vauva. Kaikki muuttuu.
Tottakai muutos aina pelottaa?
Tiedän, päivä kerrallaan kuten tähänkin asti, eikä se siis sillä tavalla pelota, että kauhulla sitä odottaisin. Odotan innolla... mutta onhan se silti pelottavaa aina, kun elämä muuttuu täydellisesti ja takaisin ei ole paluuta. Eikö?

18+0