Uusien pyöreiden viikkojen kunniaksi valokuvia!

Mutta vasta huomenna...

Tänään alkoi siis loma ja pyhästi olen luvannut huomisen päivän viettää kotona rentoutuen. Muistin myös, että huomenna on The Päivä kun meidän yhdistelmävaunut toimitetaan kotiovelle. Ajasta ei ole tietoa, joten kotona pitää hengata iloisesti koko päivä. Katsotaan hajoonko heti kättelyssä xD

Olen siis ottanut projektiksi vauvanvaatteiden pesun huomiselle. Ostin tänään hajusteetonta, ekologista (tietenkin) pesuainetta, jonka kanssa sitten huomenna pesen pikkuruiset vaatteet. Sen jälkeen otan niistä kuvia ja laitan ne tänne blogiin, eli huomenna luvassa jättimäärä kuvia meidän hankinnoista ja lahjaksi saaduista Jaskan vaatteista <3 <3

Riittääkö muuten jos vauvan vaatteet pesee 40 asteessa? Vai pitääkö ne pestä 60 asteessa? Neuvokaahan please. Osalla niistä ei ainakaan ole varaa kauheasti kutistua pesussa xD sillä olemme miehen kanssa olleet molemmat vajaa nelikiloisia pötkäleitä sekä molemmat meistä ovat tulleet myöhässä, joten oletetusti Jaska saapuu siis myöhässä ja on jo iso poika saapuessaan :). Eihän tuota tiedä, mutta miksi tuntuu siltä ;)

Tosiaan pari kivuliasta supistusta tuli eilen, joten eipä sitä tiedä, mitä tässä seuraavan parin kk:n sisällä tulee tapahtumaan.

Huomenna kolmekymmentä viikkoa täynnä. Apua. Really?

29+6

72 päivää ja hirvittävä kiputila

72 päivää jäljellä. HUI!!
Miten tuo kuulostaa tosi vähältä... kääk!
(Ja varoituksen sanana, samaa saatte kestää loppuun asti vain pienenvän luvun kera. En aio tajuta tätä ennenkuin Jaska on sylissä. Olen antanut periksi tajuamisen yrittämisen xD)


Käytiin eilen noutamassa sitä meidän hoito-keittiönpöytää Southendista ja paluumatkalla autossa vasemmalle mahaan iski jumalaton kiputila! HUI O__o!!!
Se kipu säteili todella voimakkaasti vasempaan jalkaan ja nivuseen ja olin todella tuskainen autossa. Pitelin mahaani ja ulvoin ja ajattelin, että mitä se kipu sitten on kun ollaan matkalla synnärille O__O!!!! Uskoin meidän silti kaartavan sairaalan kautta eilenkin, koska pelästyin ihan tosissani. Mies kuitenkin sanoi, että Jaska siellä todennäköisesti taas painaa mun selän hermoihin, että yritä nyt hengittää ja ottaa ihan rauhallisesti ja odotetaan josko se kipu siitä laantuisi. Mennään kotiin ja käyt sohvalle maate ja hän tekee sulle syötävää :P
No kyllä se kipu siitä kotiin päästessä olikin jo suht laantunut, mutta hui miten säikähdin!
Pikkuhiiviö ei päästä äiteetä helpolla ;)

Mies otti muutamia mahakuvia meikäläisestä tänäaamuna. Siis naaman kera tyylisiä. En tosin laita niitä tänne, mutta laitan vain tuon naamattoman version.
Kuvia sivulla siis tämän aamun otosta.

Mua lievästi häiritsee tuo tämän viikon kilon painonnousu, kunnen tiedä onko se vain joku Jaskan kasvuspurtti vai olisiko mun ruokavaliossa parantamisen varaa... En nimittäin edes huomaa jos napostelen menemään ja tosiaan tuota sokeripitoista mehua on tullut uskollisesti juotua :(. Tunnustan.
En koskaan ole tykännyt noista laimennettavista mehuista (ellei sitten ole aitoa mummun tekemää) ja nyt kumoan sitä ihan tunteella?? WHAT? Onkohan tää vaan yks näitä raskauden ajan juttuja...
En edelleenkään ole syönyt ainoatakaan Yorkshire puddingia Sunday Roastin (tai muunkaan ruuan) kera. Ja ne oli mun suuri intohimoni viime helmikuuhun asti. Jännästi se vaan vaikuttaa...
Nyt tosin on kaikki Fazerin Lontoon Rae levyt kuluneet mystisesti tuolta kaapista ja taistelen itseni kanssa etten tilaisi Tuulalta lisää, joka on tulossa parin viikon päästä kylään.....ääärgggg...

Ollaan menossa anoppilaan luumuvarkaisiin taas kohta. Mies oli laittanut astianpesukoneen päälle <3 ja siivoillut alakertaa, koska minä skippasin eilen neuroottisen lauantaisiivoni miltei kokonaan (tai no sanotaan että alakerran osalta) kun hokasin, että ensi viikollahan mulla on aikaa siivota vaikka hur mycket.

Kuittaan siis sunnuntaiselostukseni tähän ja palaan asiaan huomenna --> LOMALTA! JEI!


29+5

Meidän vaaka on ihan varmasti rikki

Jepjep, Susa, meiltä löytyy Tommee Tippeen rintapumppu, jonka ostin uutena Ebaysta alle punnalla :D Hahahah..kattelin sitten Bootsissa (paikallinen kosmetiikkakauppaketju yms) noita rintapumppujen hintoja niin olikohan halvin joku naurettavat £40! Huhhuh mikä ero sanoisin tossa. Luin kyllä ostamisen jälkeen huonoja käyttökokemuksia tuosta rintapumpusta minkä ostin, mutta tykkään mielummin muodostaa ihan oman mielipiteeni ennemmin, kuin luottaa toisten mielipiteisiin. Olihan tuo keinutuolikin mikä meille hommattiin niin useiden palautteiden mukaan ihan hanurista ja täysi lelu... omasta mielestäni se on aivan ihana <3. On varmasti eri asia kirjoittaako palautetta 150 kiloinen nainen vai 50 kiloinen nainen, jos siinä sanotaan että se narisee ja kitisee keinuttaessa. Jännä juttu, ei mulla vaan narise? :D hahaha

Minä otin lauantain kunniaksi univelkoja takaisin puoleenpäivään asti xD. Saan aamuisin unta paljon paremmin kuin öisin, tosin nukuin kyllä niin hyvin koko viime yönkin, etten herännyt vessaankaan kuin KERRAN. Shokeeraavaa!!! Ilmeisesti tullut vähän univelkoja tässä...

Odotellaan miehen kanssa putkimiestä saapuvaksi, jonka piti ilmestyä 10-12 välillä ja kello on 11.45. Eipä näy... Hieman ärsyttävää...

Meidän lauantain ohjelmaan kuuluu käydä ostamassa oranssia maalia, jolla saan ensi viikolla maalattua meidän keittiön tuolit <3. Sitten ajellaan Southendiin ja noudetaan mun uuden Suomalaiskollegan tumman puun värinen keittiön pöytä meille hoitoon, joka ei hänen luokseen mahdu. Nykyiset keittiön tuolit on siis vaaleaa käsittelemätöntä puuta ja meillä on täällä olkkarissa vähän oranssi teema, joten sain inspiraation maalata tuolit oransseiksi <3. Siitä tulee todella HIENO! :D

Samalla käyn vihdoin laitattamassa kynteni uuteen uskoon näin kuuden viikon kituuttelun jälkeen. Ne on täysin räjähtämispisteessä. Tässä maassa kulttuuriinkin taitaa jo kuulua se, että oli sitten äiti, tuore äiti, tuleva äiti tai ei äiti ollenkaan äiti, niin kynnet pitää olla kunnossa. Kynsisalonkiin tuli viime kerralla joku teiniäiti teinimiehensä ja 7 viikkoisen tyttönsä kanssa. Mies syötteli siinä tyttöä samalla pullosta, kun äiti laitatti kynsiänsä kuntoon. Hmm... Suomessa näin ei tapahtuisi. No sanotaanko että ei mua häirinnyt tämä asia ollenkaan (ehkä se häiritsi eniten, että vanhemmat oli molemmat alaikäisiä). Enemmän mua olisi häirinnyt se, jos se äiti olisi tullut yksinään vaunujen kanssa ja jättänyt lapsen huutamaan siksi aikaa kun laittaa kynsiään.
Itse en tiedä vielä kynsieni kohtaloa loppuvuotta ajatellen. Näihin on niin koukussa, että mielellänihän minä nämä pitäisin ja miehellä ei ollut mitään sitä vastaan.

--> Akryyleillä kun ei raavi vauvaa, enemmän raapii omilla kynsillään. Myöskin ne saa pidettyä niin lyhyinä kun tykkää. Ihmisillä tuntuu olevan käsitys siitä että geelikynnet irtoilee ja niiden tulee olla törkeän pitkät...?
En tiedä miksi ihmiset ei ymmärrä, että kynnet voi pitää myös lyhyinä ja geeli ei todellakaan irtoile, jos ne tekee hyvin. Olen asiakkaitteni kanssa jutellut aiheesta monesti (siis vielä silloin, kun tein kynsiä elääkseni) ja tämä käsitys tuntuu olevan monella.

Ensi viikon lauantaille kaavailimme sitten pienimuuotoisen Baby Shower iltaman, koska tulevalla kummitädillä on silloin vapaa lauantai ja myös työkaverini pääsevät silloin osallistumaan mukaan, mikä taas siitä viikon päästä ei olisi onnistunut. Tänne on tulossa siis minun ja Jiin lisäksi mun uusi Suomalaiskollega, Ruotsalainen, Norjalainen (juu tämä ei ole vitsi :D) ja mun Itävaltalainen ystäväni, joka on sen viikonlopun meillä kylässä. Kansainvälistä meininkiä siis kaikenkaikkiaan. Musta hauskinta taitaa olla se, että me ollaan Englannissa ja yhtään paikallista ihmistä ei ole tulossa mukaan?? Hmmm... pitänee asia korjata jollakin tapaa.
Jos teiltä löytyy baby shower ideoita niin otetaan vastaan.

Sitten aamuisen punnituksen tulokset tähän loppuun, kuten otsikkokin sanoo.
Ääh...
Sanotaanko, että JANE, sä oot mulle jäätelön pystyssä!!
+1000g tullut viime lauantaista. Että semmosta.
Mä oikeesti syön terveellisesti... tuota sokeripitoista mehua yritän nyt vähentää, kun olen rakastunut tuollaiseen mustaherukkamehuun tällä hetkellä. En halua Jaskasta kuitenkaan mitään sokerivauvaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille! Nauttikaa!

29+4

Tulevan ja menevän pohdintaa

Miten toi Jaska on jo tossa kohtaa sateenkaarta tuossa tikkerissä O__o!
Mä oon edelleen shokissa, kun joku mainitseekin synnytyksen tai muuta vastaavaa. En sillä, että hirveesti pelkäisin (toki jännittää, kuten kaikki uudet asiat), mutta lähinnä se, että ollaan tosiaan saavutettu jo pian seitsemäs raskauskuukausi! Huhhuh...

Meille tuli nimilistalle taas uusi nimivaihtoehto :)
Jos teille tulee nimiä mieleen, jotka lausutaan suht samanlailla sekä Suomessa että Englannissa niin laittakaa ihmeessä kommenttiraitaa! Nimittäin HIEMAN haasteellista miettiä nimeä, joka ei alkaisi T:llä tai J:llä (koska ne lausutaan erilailla eri kielillä, sekä nimi jossa ei saa olla R kirjainta, koska mies ei osaa rullata ärrää suomalaisittain. O on myös aika haasteellinen, koska englannissa se lausutaan 'ou'. A lausutaan myös nimen alussa Ä kirjaimena... :(
Nää on näitä...
Ei sillä että tässä mikään kiire olis mutta silti.

Oon myös alkanut ajattelemaan, että mitä kaikkea meiltä jo löytyy ja mitä vielä mahdollisesti tarvitaan Jaskan saapumista varten. Se kun kuitenkin ilmeisesti on yllättävän pian tuo Lokakuu...?
Kuinka tarpeellinen on esimerkiksi joku tuttipullojen sterilisoija? Eikös ne voi keittääkin... Miten tää asia hoidettiin ennenvanhaan, -ennen näitä sterilisaattoreita?
Tutteja on myös kaupoissa sataa erilaista... ja eri ikäluokille.
Vauvanvaatteet pitää myös ilmeisesti pestä ja hajusteettomalla pesuaineella ilman huuhteluainetta, jos olen oikein asian ymmärtänyt. Ompahan äitiyslomalla jotain mitä tehdä ;). Vaatteita nimittäin ON.
Hyvähän se tietenkin on, että niitä on riittävästi, sillä ne eivät kuivu hirveän nopeasti koska ilmasto ja asunnot ovat suht kosteita ja kylmiä. Vaatteiden kestää kuivua narulla talvisaikaan semmosen pari päivää vähintään.

Mulla on masussa ollut ihme kiputiloja tänään. Tuossa navan vieressä tosi arka paikka (?) ja kävellessä sattui tuonne vasemman munasarjan kohtaalle ja yskiessä oikean munasarjan paikkeille.
Ilmeisesti asiaankuuluvaa? Mutta ei tosiaan ole ollut ennemmin... enkä keksi mistä tuo navan viereinen kipukohta johtuisi.

Maha on ennen ollut sellainen puolityhjä ja Jaskalla on ollut tilaa temmeltää siellä mielin määrin. Mutta nyt hän on jo iso poika (!!) ja mahaa kun kokeilee niin se on ympäriinsä kova...toiselta puolelta löytyy pääty ja toiselta perä ja keskeltä kaikki muu :) En vieläkään tunnista kokeilemalla miten päin hän siellä on, mutta potkuista toki voi jotakin päätellä.

Huomenna on perjantai. Viimeinen kokonainen työpäivä.
KUINKA IHANAA ja toisaalta PELOTTAVAA!!!
Otan kaiken uuden silti vastaan innolla <3. Elämä opettaa ja ohjaa, näin se on tähänkin asti tehnyt. Ja on mulla rinnallani maailman paras mies tätä polkua kulkemaan mun kanssani <3.
Maanantaina menen puoleksi päivää töihin vielä. Tänään käytiin töiden jälkeen likkojen kanssa lähtö-drinksuilla pubissa. Se on surullista kuinka tässä maassa on normaalia juoda alkoholia raskaanakin ollessa. No ei, en todellakaan juonut muuta kuin omenamehua, mutta paikalliset eivät olisi alkoholia säästelleet. Valitettavasti.

29+2

Energiavajetta ilmassa ja neuvolakuulumisia

Mitenniin väsynyt?
Viekö tuo uuden tytön koulutus multa oikeasti näin paljon energiaa, vai mikä ihme mahtaa olla. Onhan se rankkaa, kun pitää viikossa siirtää kaikki tietotaitonsa toisen ihmisen päähän, joka ei ole aikaisemmin tehnyt kyseistä työtä. Varsinkin vielä kun on hitusen neuroottinen henkilö niinkuin allekirjoittanut tunnustaa olevansa, niin kaiken tietenkin pitäisi sujua kuin vettä vaan ja hänen pitäisi ottaa tieto vastaan nopeasti ja tehokkaasti sekä tehdä asiat niin, kuin minä ne olen tehnyt :D Hahaa...onnea vaan.
Eipä silti.
Minulla alkaa sellainen elämänvaihe, jota olen odottanut niin kauan kuin muistan ja en aio ottaa tästä viimeisestä työviikosta yhtään ylimääräistä stressiä. Ensi viikolla saan sisustella omalla ajallani ja käydä kävelemässä ja tehdä mitä tykkään. Ja vaikka nukkuakkin sitten, kun nukuttaa.
Viikon päästä meillä on jo toimitettuna Jaskan tulevat yhdistelmävaunut <3.
Muistan vielä miten käytiin ne varaamassa Toukokuun lopulla ja sanoin miehelle, ettei maksettaisi niitä ennen heinäkuuta, kunnei koskaan tiedä mitä tapahtuu tämän raskauden kanssa. Joten pieni pelko persiissä elin ainakin siihen puoleen väliin asti. Nyt olen pelkästään yrittänyt nauttia tästä ajasta... edes puolet ajasta olisi nautintoa? Riittääkö se...

Ja sitten kaunis kiitos Tytille ihanasta blogitunnustuksesta. Enpäs ihan odottanut tuollaisia saavani, mutta pitäähän se nyt tietenkin tähän laittaa. Katsotaas osaanko lisätä sitä sivupalkkiin? En varmaan...
Neuvoa toki saa.

Tunnustusta vastaanottaessa kuuluu jakaa lukijoidensa kesken oma lempiväri, lempiruoka ja paikka, jossa haluaisi käydä. Hmm... Sanoisin lempiväriksi tällä hetkellä oranssi. Ihana energisoiva väri, jonka kanssa on ihana sisustaa.
Lempiruoka kallistunee ihan-minkä-tahansa-Suomalaisen piikkiin tällä hetkellä varmaan suurilta osin siitä syystä, ettei niitä ole saatavilla. Mutta voisin mainita tähän savulohen ja ja ja sitten lihapullat ja muusi -puolukkahilloa unohtamatta :P
Paikka, jossa haluaisin käydä tällä hetkellä on koti ja kotisuomi. Mutta se varmaan ei kuulu tähän vastaukseen, joten paikka, jossa haluaisin käydä enkä ole vielä käynyt on Amsterdam. Enpäs tiedä, jokin siinä kaupungissa on aina vetänyt puoleensa. Se olisi tuossa alle tunnin lentomatkan päässä, mutta eipä vaan ole tullut käytyä vieläkään.

Tunnustus lähtee minulta seuraaviin osotteisiin: Syyssydämen blogiin ja myös ulkomailla asuvan kohtalotoverini vauvablogiin Making of Esikoinen.

Käytiin tänään anoppilassa hakemassa lisää luumuja. NAMM!! LUUUUUMUT...mmmmm...
Heillä on luumupuu pihassa, jossa on jonkinasteista ylituotantoa tällä hetkellä :D hahaha... me hoidellaan miehen kanssa mielellään siitä oma osamme parempiin suihin. On sitten nimittäin super maukkaita ja mehukkaita tapauksia.

Nuo Lontoon kahinat ja kaaos alkaa pikkuhiljaa levitä tänne pohjoisempaan päin ja lähimmät on oikeasti enää kivenheiton päässä täältä meiltä. Huolestuttavaa... ihmiset haluaa vaan hajottaa ja polttaa paikkoja ja aiheuttaa kaaosta. Ei näiden tämän maan asukkaiden päätä paljon järki pakota. Valitettavasti.

Ainiin! Tänään oltiin neuvolassa aamulla ja eka SF mitta tosiaan sitten otettiin. Se oli 27.5cm eli ihan keskikäyrällä mennään tällä hetkellä. Tämä oli viimeinen visiitti tuon midwifen kanssa ja seuraavaksi jäänkin sitten odottelemaan kirjettä uudesta sairaalasta ja uusilta midwifeiltä, jotka minua alkaa ottamaan vastaan. Tässä maassa siis sairaalasta lähetetään valmiiksi varatut ajan ultriin sun muihin, eli ei tarvitse itse hoitaa ajanvarauksia. Kätevää ainakin tällaisen dementiapotilaan kannalta.
Jaskan sydänäänet oli vahvat ja liikkeet on tänään taas olleet tosi vahvoja. Heiluu koko maha, kun Jaska pyllertää menemään :)
Pissa oli puhdas. Verenpaine 105/55 joka ei sano mulle tuon taivaallista. Midwife sanoi, että mun tarttis alkaa ottaa rautalisää. Okei...ehkä raudanpuute aiheuttaa osaltaan siis väsymystä. Mä syön kyllä hyvin terveellisesti ja monipuolisesti, joten en tiedä miksi tuollainen raudanpuutos sitten on päässyt tulemaan. Ruokavalioon kuuluu kuitenkin vihannekset ja ruisleipä, sun muut terveelliset kivat :)
(kuten suklaa...hahah...ehm. Mitä? Mitenniin suklaasta ei muka saa rautaa?? Höpöhöpö...)

Anne, halauksia sinne. Ja aja ne valaspäivät menemään ja alat nauttimaan uudesta elämänvaiheesta siellä Vaasassa <3. Etkä ala kasvattamaan hamppua kilpaa niiden kämppisten kanssa xD

Annan periksi ja kallistan takaisin sohvalle. Ääh.


UUDET VIIKOT! JIIIHAAAAAAAA!
29+0