Blogi hiljenee...

...mutta vain viikonlopuksi :). Ei musta noin vain eroon pääsekkään ;) Hihhih..
Kiitos kommenteista eiliseen postaukseen. Lämmitti ja piristi mieltä tylsänä työpäivänä (töissähän kuuluu käyttää työaikaa siihen, että käy lukemassa omaa blogiaan ja toisten blogeja ja tsekkaamassa kommentit xD). Ihana myös kuulla, etten ole ainoa, jolla on "lihava valas"-teemapäiviä.
Tänään on ollut parempi päivä.

Miten mulla oli sellainen kuva, että kävelen ihan normaalisti vielä heinä-elokuussakin, eikä maha häiritse, vaikka se vähän kasvanut olisikin? Hei HALOO PAHVI. Mä vaapun nyt jo kuin pingviini ja ollaan viittä vaille puolivälissä! Eikä mahaa ole nimeksikään, jos mietitään mitä on vaikka kuukauden parin päästä.
Käsittämättömän naiiveja mielikuvia. No, onneksi vauva-arjesta ja lasten kasvatuksesta ei löydy yhtä naiiveja mielikuvia ainakaan meikäläisen pääkopasta. Luulen ennemminkin sen olevan raskaampaa ja kauheampaa kuin se onkaan...-eli ehkä tulenkin yllättymään positiivisesti? Nimimerkillä pessimisti ei pety ;)

Paistettiin lettuja tänään miehen kanssa...namskis. Ja huomenna saadaan ihanat ystävät kylään viikonlopuksi, joten maanantaina sitten seuraavaa tekstiä luvassa.
Ollaan menossa lauantaiaamusti jalkahoitoon tämän ystäväiseni kanssa ja siitä sitten vielä kynnet kuntoon :). Ties mitä muuta innostutaan laittamaan. Vähän ostoksilla käydään tietenkin. No minä nyt en varmaan mitään osta, tai yritän olla ostamatta luvataanko näin. Ihan rahatilanteen takia. Mutta jos löydän kivan maksimekon niin sen ostan, koska parin viikon päästä ollaan menossa Royal Ascottiin Lontooseen, jonne tulee itse kuningatar, joten sinne on pakko heittää fiksua päälle + hattu, mistähän mä semmoisenkin hajen? No, yritys hyvä kymmenen. Ja sitten joku hame joka mahtuis päälle olis kova sana ;)

Viikon päästä meillä saattaa olla tiedossa pikkuhiiviön sukupuoli. *huokaus*
Katselin aamulla maatessani sängyssä, että mun on maha pullahtanut taas parissa päivässä kookkaammaksi! Tollai kun sängyssä makaa, niin maha on ollut semmonen kova pikkukumpu, jonka tuntee kädellä, mutta ei sitä nyt niin hirveesti silmillä siitä ole nähnyt kun se ei niin pahasti vielä selällään maatessa pullottanut. Nyt se on jo kauhia vuori! Siltä ainakin tuntu tämän aamun jälkeen :D. Vaikka samalla tuntuu, ettei se ole kasvanut parissa viikossa yhtään noin niinkun kuvien perusteella. Nooo kyllä siellä ainakin joku vahvistuu päivä päivältä <3. Joku, joka ei pidä siitä, että äiti istuu tietokoneella (ihan selkeestikään...) kun monoa tulee läppärin reunaan siihen tahtiin nyt jo joka ehtoo. Just kun pääsin sanomasta, että liikkeet on enemmänkin möyhintää ja pungerrusta, niin samana ehtoona hää monotti mua varmaan nelisen kertaa näyttäen, että kyllä tuo jalkakin ojenee ;)

Mulle uppoaa muuten sitruunalla maustettu vesi älyttömän paljon paremmin, kuin tavallinen. Ennen join pelkästään hiilihapollista vettä, mutta plussan jälkeen se ei taas ole maistunut ollenkaan. Samoin rakastin Yorkshiren puddingeja ruuan kanssa ja ilmankin, mutta plussan jälkeen ei ainoakaan ole laskenut kurkusta alas. On se vaan jännä...

Laitoin uusia kuvia pari taas 'ostoksia ja hankintoja' sivulle <3.

Hommattiin vaavalle pieni pyyhe hupulla ja muutama body tosiaan lisää, jotka tais olla vähän poikamaisia, mutta eipä ne vauvat sitä ymmärrä, mitä niillä on päällä xD

Blogi kuittaa viikonlopuksi. Ihanaa viikonloppua kaikille!!

19+2

Sitä sun tätä lätinää ja rutinaa ja valaan rasvaa

Tänään ei ole hyvä päivä. Mieteinkin jo että parempi varmaan olla päivittämättä blogia ollenkaan.
Melkoset hormonihuurut meneillään ja mies sai taas kärsiä nahoissaan.

Mulla on ollut tänään "Olen lihava valas"-päivä "eikä mieheni rakasta minua"-päivä.
Tästä syystä siis ja parista muusta, joita en lähde tässä mainitsemaan, päivä on ollut erittäin perseestä. Mitään syytähän tähän siis EI ole. Ehkä kaiken laukaisi se, että lähdin töihin puuvillahousuissa ja hupparissa, ilman takkia, näyttäen pummilta, ja ohi käveli n. samanikäinen nainen pienessä nahkaisessa minihameessaan, korkkareissaan ja pienessä topissaan...-töihin siis. Mikä mahtoi olla muijan ammatti, se jääköön mielikuvituksen varaan xD

Tällainen tulee nyt varmaan tietenkin jatkumaan silloin tällöin...aiheuttaja tuntematon.
Tykkään mahastani ja odotan, että näen sen kasvavan ja saan käyttää kivoja raskausvaatteita. Mutta silti tämmänen läski-masennus iskee välillä päälle ja miten siitä sitten pääsee eroon? Valittamalla miehelle vai? Tuskin... - sillä pääsee varmaan miehestä eroon.

Joku pungertaa läppärin reunaa vasten kovalla tohinalla.
Mahassa tapahtuu enemmänkin pungerrusta ja möyhintää, kuin itse potkuja. Ainakin toistaiseksi. Kyllä potkujakin, hentoisia mukauksia, sillon tällön tuntuu, mutta enemmän just tommosta höyhennystä...en tiedä mitä hää siellä puuhaa.

Mulle on muuten tullut ihan yhtäkkiä ihan tyttöfiilis. Johtuukohan se sitten siitä, että olen ehkä ostellut enemmän pojalle sopivia vaatteita? Vaikka olen yrittänyt pitää tietenkin ne mahdollisimman unisex väreinä. Tänään saapui muutama body 3-6kk ikäiselle ja ne olivat väreiltään limen vihreitä ja vaaleansinisiä ja joissakin oli traktorin kuvia tms.... No ei ne vauvat katso mitä niille päälle laittaa ajattelin kun ne ostin, mutta nyt iski sellainen tyttöfiilis, että katsotaan kuis viikon päästä käy. Arvonko traktoribodyt sitten täällä blogissa lahjaksi jollekin tai jotain :D Sen näkee sitten.

Pistäkääs muuten kommenttia, -viikko aikaa. Kumpaa sukupuolta meidän pungertaja sinun mielestäsi on?

Pieni lotto päivässä piristää ;) hahaha...

Olen muuten aika ylpeä itsestäni. Olen pärjännyt noin kolmisen viikkoa vallan ilman doppleria. Tai no ehkä syynä on sekin, että tunnen noita liikkeitä nyt. Mutta silti :) Mainitsemisen arvoinen paikka!

Ylihuomenna ystäväpariskunta saapuu meille viikonlopuksi ja siitä viikon päästä SUOMEN reissu <3. Vau! Mahtavaa... jos nyt ton passiasian saisi siihen mennessä kuntoon, että saisi tulostella niitä lippuja sitten uudella passin numerolla.... Ääähhh...
Toivon, ettei mun  tarvitse enää koskaan milloinkaan olla tekemisissä Suomen Suurlähetystön kanssa. EVER NEVER.

Ystäväni J. kävi tänään jälleen moikkaamassa meitä täällä <3. Ihanaa taas puhua välillä Suomea. Vaikka mun on mennyt molemmat kielet todella huonoiksi... auttaisi kun puhuisi toista selkeästi enemmän, mutta soitellaan harvase päivä J:n kanssa ja lätistään Suomea, kirjotan blogia päivittäin Suomeksi, töissä kirjoitan ja puhun asiakkaille Suomea/kollegoille englantia, kotona miehelle englantia...Hyvin menee nallekarkit tasan. Tästä syystä meikäläisen kielellinen osaaminen on aika nollatouhua. Valitsen aivan älyttömiä sanoja suomea puhuessani ja jokellan kuin pieni vauva (asiakkaille puhuessa tämä on melko noloa xD) ja englanniksi tuntuu että olen yhtä käsi ja kieli on solmussa nykyään jatkuvasti. Nyt pitäisi jostain kohtaa siis karsia toista kieltä vai osatakseen toista kunnolla? NO Englantia täällä ei pääse karsimaan ja Suomenkieltäkään en halua karsia, koska tarvitsen sitä töissä. On semi-noloa, kun töissä unohtaa yksinkertaisen sanan suomeksi kuten "postinumero" ja yrittää asiakkaalta tiedustella kyseistä asiaa kuvailemalla sitä... ÖÖÖ...
Tai kun englanniksi sanotaan että "give me a call" mikä olisi suoraan suomennettuna "anna mulle puhelu", vaikka suomeksi sanotaan "soita mulle"... No minäpäs fiksuna tyttönä jätin asiakkaalle viestiä puhelinvastaajaan ja sanoin että "jos voit vaikka antaa mulle puhelun..."
Että semmosta.
Ymmärtänette pointtini.

Saa nauraa :)

Kiitos tämä kuittaa.

19+1

Sweeee-eeeet potato :)

POKSAUS JA PAMAUS!

20. Raskausviikko lähti alkuun tänään. Siis jos joku muu on tässä samassa mielentilassa mun kanssani, niin varmistetaan tähän vielä mustaa valkoisella....eikun harmaata vaaleanpunaisella, että kyse on siis MINUSTA! MITÄH....miten voi olla. Tämän viikon jälkeen me ollaan saavutettu kauan kaivattu puoliväli ja ollaan myös ihan rakenneultran kynnyksellä. Siis tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei tuo ensi viikon torstai lähene ollenkaan! Argh....

Tuo tikkeri on muuten kyllä ihan hanurista. Vau.fi:n mukaan hiiviö on kokonaispituudeltaan 21.5cm tällä viikolla, - joka tuntuu muuten aivan hirvittävän paljolta, kun mietin muutamia viikkoja takaisinpäin, jolloin kuljeskelin töihin kävellen aamulla ja mietein miten SUURI se meidän 4 senttinen murunen jo on. Tai siitä muutama viikko eteenpäin, kun saavutettiin kymmenen sentin raja... Nyt ollaan siitä tuplattu (toivottavasti) pituus ja tuntuu ihan uskomattomalta ja samalla uskomattoman ihanalta.
Tikkeri näyttää mitaksi jo 27cm. Kyllä huomaa, että on ulkomaalaiselta sivulta poimittu tikkeri. Täällähän ne käyttävät tuumia mittakalustonaan, joten ehkä nuo sentit ei oikein taitu ;) hahaha

Olin tänään yhteydessä Suomen Suurlähetystöön passiasoissa ja täytyy kyllä sanoa että VOI V***U!!! Annoin heille suoraa palautetta huonosta ja puutteellisesta asiakaspalvelusta. Toivottavasti ottivat sen korviensa taakse.
Joo sanoivat, että mun passi tosiaan odottaa siellä konsulaatissa nyt sitä, että lähettäisin tuon vanhan passini sinne mitätöitäväksi. KUKAAN ei vaan ole minuun ottanut yhteyttä tässä asiassa ja kertonut, että minun tulisi lähettää vanha  passi heille. Siellä käydessäni 19.5 kysyin mitä teen vanhan passin kanssa. Sain vastaukseksi että "vanha passisi peruutetaan automaattisesti uuden saavuttua". PISTE. Ei mainittu että se pitäisi jättää heille tai postittaa heille, vaan passi ojennettiin minulle takaisin kotiinvietäväksi. Ajattelin että okei, he siis peruvat sen automaattisesti. Katin kontit...
Vaadein, että he maksavat postituksesta koituvat ekstrakulut minulle takaisin, koska minua ei ole tästä asiasta aiemmin informoitu. Myös kerroin olevani vihainen siitä, että kukaan ei ottanut minuun yhteyttä ja olen ensi viikon perjantaina lähdössä Suomeen ja tarvitsen uuden passini siihen mennessä. Tämä kaikki oli nyt siis onnenkantamaa, että otin itse heihin yhteyttä, enkä jäänyt odottamaan kauemmaksi aikaa.
Ärsyttävää sakkia.
Don't mess with the pregnant lady!!!! (Niinku töissä sanovat xD)

Arvatkaas mitä.
Mulla on kova ikävä Suomeen ja kun tajusin, etten pääse sinne enää tänä vuonna (no, ehkä jouluksi?) niin olen hamstrannut Suomalaisia ruokia kaappeihin. Ostin Lontoon Suomikaupasta 19.5 purkin puolukkahilloa ja muistin taas, kuinka paljon sitä rakastan <3! Nyt se vetää kuitenkin viimeisiään ja purkin pohja näkyy :( Ei ole kivaa... alan varmaan itkemään, kun se loppuu.

Ja tämä hormonihirviö kuittaa tältä erää ja alkaa katsomaan Bad Girls tv sarjaa alusta miehen kanssa. Käsittämätöntä ettei hän ole kuullutkaan sarjasta ennen?

19+0