Huu... hirvittävän epämukava päivä jokseenkin takana päin, kohta.
Ei oo hyvä istua, ei oo hyvä maata (varsinkaan selällään), ei pysty tekemään mitään, ei pysty taipumaan kun sattuu niin saakelisti (nimimerkillä yritin kurottaa kirjekuorta sohvapöydän välistä...ei onnistunut). Ollaanpas sitä nyt sitten saavutettu tämä kuuluisa raihnainen loppuraskaus :D
No, ehkä huomenna on helpompi päivä.
Suppareita tulee sitten aivan jatkuvaa kyytiä. Nyt mun ei tarvi enää edes nousta ylös ja lähteä liikkeelle saadakseni supistuksen aikaseksi, vaan niitä tulee ihan myös istuessa ja maatessa. Hmmm... pelottavaa todellisuutta. Alle kahdeksan viikkoa laskettuun aikaan. Todella pelottavaa?! Mennyt tosi nopeasti tämä raskausaika. Ja minä kun luulin, ettei tämä aika koittaisi koskaan, kun alkuraskaus tuntui matelevan.
Vieraat lähti tänään kotiSuomeen ja olin vakaasti päättänyt siivota tänään. NO.... nyt näyttää huolestuttavasti siltä, että olen kadottanut mun ylivilkkaan siivousinspiraationi?
Eli jos näette sellaisen harhailevan orvon näköisenä jossain, sen voi palauttaa tänne :D
Jaksamista riitti kahteen koneelliseen pyykkiä (sehän vaatii tosi paljon energiaa odottaa kun pesukone hoitaa tehtävänsä...) ja keittiön siivoomiseen. Siihen se sitten loppuikin. Imuroida en yksinkertasesti enää viitsinyt, tai mitään muutakaan...
Ehkä huomenna? Ehkä viikonloppuna :D
Jaska testailee mun mahanahkan kestävyyttä. Ompas se tosi kiva kun voi lyödä ja potkia menemään ja käsi ja jalka pomppaa kivasti takaisin, JEEEE....jatketaan samaan malliin!! RIEHUTAAN!!! WOOOUUUU!!!
Nyt mulle on myös iskenyt se kuuluisa paniikki siitä, mitä kaikkea on vielä tekemättä ja hankkimatta? No hankkimatta ei luojan kiitos ole paljon mitään. Vaippojakin saatiin lahjaksi <3. EKO-vaippoja oikein <3.Vihdoin voin pakata vaikka sairaalakassit valmiiksi sen kummempia vetkuttelematta...elän toivossa, että Jaska saapuis mielummin ennemmin kuin myöhemmin. Ettei joutuis ainakaan odottamaan yli lasketun ajan kauheesti... -pitääkin tehdä joku lista mitä sinne ottaa mukaan. Lehdestä luin ja suosittelivat parin eri laukun pakkaamista. Menolaukku ja kotiutumislaukku. Unohdan aivan takuulla pakata jotakin supertärkeää...hmm...
Asunnosta on pari ihmistä kiinnostunut. Ystäväkin tarjoutui jo apuun asunnontarkastusta yms koskien. Ihanaa kun on tuollaisia ihmisiä ystävinä <3 <3 <3
Suuri kivi tippui sydämeltä jo siinä. Toki edelleen ressaa, että löydänkö uuden vuokralaisen ajoissa, mutta luotetaan siihen, että asiat järjestyy niinkuin ne on tähänkin mennessä järjestyneet.
32+1
#55 päivää jäljellä...
Blogi on kertomus esikoistaan odottavan 28-vuotiaan naisen ja 29-vuotiaan brittimiehen matkasta vanhemmuuteen Britteinsaarilla. Blogi toimii päiväkirjanani ja sisällöltään se on täynnä hyvinkin spontaania ajatusmaailmaani, ts.mitä milloinkin. Tervetuloa mukaan!
Showing posts with label siivouspäivä. Show all posts
Showing posts with label siivouspäivä. Show all posts
Wednesday, 31 August 2011
Monday, 22 August 2011
Baby showerit kansainväliseen tapaan
Tupu, siis ilman suklaata jäätte kentälle :D hahahaha...no ei kai.
Jane, kuulostaa tosi mielenkiintoselta toi hopeepallo...tosin en nähny sen hintaa tossa linkissä, jonka laitoit? Mäkin tahdon tollasen...mitähän ebay sanois ko menisin vähän googlettaa sieltä tommosta xD
"EI OLE, OSTA SUOMESTA!" -Jaa, selvä :D Ja ei ole ilmaantunut vauvanvaatepuutoksia, kaippa niitä tuossa on? Eihän mulla ole mitään käsitystä mitä me tarvitaan ja kuinka paljon, joten puutteet ilmenee kai sitten käytössä :)
Tytti, joo musta on myös outoa, ettei hemoglobiinia mitata, mutta tässä maassa on niin paljon muutakin outoa, etten oikeesti jaksa enää hämmästyä mistään :D
Evelynillä erittäin hyvä pointti! Samaa mieltä olen.
Mä olen taas ollut laiska blogikommentaattori. Joskus siihen on enemmän aikaa ja jaksamista, mutta käyn kyllä lukemassa noit sivupalkin blogit aina läpi ja tytöillä on siellä hyvinkin samoja mietteitä mitä itse käyn läpi. Sitten tulee itselle aina sellainen ahaaelämys, että hei mun täytyykin kirjottaa tästä ja tästä asiasta ja arvatkaa kaks kertaa muistanko näitä asioita enää, jollen kirjota niitä ylös? Ja seuraavan arvauksen voitte heittää siitä, kirjotanko niitä koskaan ylös? NOT.
Tämän vuoksi siis mun blogi onkin lähinnä täynnä turhaa lätinää, mutta on se mukavaa että sitä jaksetaan vielä käydä lukemassa :). Pitäis varmaan muuttaa sen nimi joksikin dementiaenkelin blogiksi. Ja ei tässä olo kyllä enkeliltä tunnu, ellei sillä enkelillä sitten ole 40kg kivipainot molemmissa jaloissa. Ääähhh..
Mies odottaa innolla koska rikon uudet kymmenrajat painossa. Ihme sadisti... :D
Punnitsin itseni lauantaina, kuten aina ennenkin ja paino oli noussut +300g viime viikosta. Tän viikon saldo lienee sitten taas se kilo...jotenkin Jaska lisäilee painoaan joka toinen viikko ripeämmin.
Sain tuonne uuteen sairaalaan sen midwife ajan tälle perjantaille. Vielä en tiedä kuka mut sinne ajaa, koska miehen täytyy olla silloin töissä :( ja kuulemma junaa/bussia en saa ottaa :D hahaha Mitenniin ylisuojelevainen? No se Basildon on kyllä vähän sellasta huumehörhöjen valtakuntaa, jossa se sairaala sijaitsee, joten en ihmettele.
Ajanvarauskorttiin oli kirjoitettu ajaksi 9.30. Puhelimessa täti antoi mun itse valita ajan ja valitsin kello 9.00! WHAT! Kirjotin sen vielä samantien ylös kalenteriini yhdeksän reikä reikä. Nyt en tiedä mihin aikaan se on. Ja siinä kortissa myös sanottiin, ettei paikalle saa saapua kuin aikaisintaan varttia ennen omaa aikaa, jottei odotushuone ruuhkaantuisi. Hei c'mooooon! Älkää sitten sössikö noiden ajanvarausten kanssa!!! Höh...
Pitäs soittaa sinne, mutta katsotaan muistanko ;)
Tänään lähti Itävaltalainen ystävä aamusti kotia kohti. Mies lähti ajamaan häntä kentälle kuuden aikaan. Laitoin sillon ekan pyykkikoneellisen pyörimään ja nyt pyörii toinen. Laitan vielä kolmannen, niin saan omatkin petivaatteet puhtaaksi. Ja imuroidakkin pitäis :)
Nyt äiti lukee tätä ja soittaa mulle kohta, että etkö sä nyt ollenkaan kuuntele mitä äitis sulle sanoo tuosta liiallisesta siivoomisesta ja touhuumisesta. Koitas nyt ottaa vähän rauhallisemmin siellä. :) Hihihihih....
Mulla on selkeesti joku ODD esiaste tän siivoomisen suhteen. Mutta ei auta ei... eipä täällä kukaan muukaan näytä siivoovan oma-alotteisesti, -ellen sitten pyydä heitä siivoomaan. Enkä halua pyytää. Kyllä aikuisten ihmisten pitää nähdä itsekin lattialle ja ymmärtää, jos se on paskainen.
Eikö?
No ei silti, mies tekee hurjan pitkää päivää töissä. Tälläkin viikolla joka päivä 12h, eikä koskaan jätä tavaroitaan lojumaan mihinkään mun siivottavaksi, joten olen siitä kyllä erittäin onnellinen. Eikä koskaan tule väsyneenä kotiin huutamaan ja äksyilemään. Se on aina aivan ihana mua ja Jiitä kohtaan eikä kyllä ole siis valituksen sanaa sanottavana. Ja minähän tykkään siivota! :) Huolestuttaa vaan hieman, kun tää maha ei tästä pienene sitten yhtään, että hukutaanko me paskaan kuukauden päästä kunnen enää välttämättä kykene siivoomaan yhtä tehokkaasti? (tai sitten mun ei anneta siivota :D Kamalaa sekin olis!)
Miten teidän muiten siivousjärjestelyt? Jääkö kaikki teidän niskoille?
Lauantaiset Baby Showerit meni oikein kivasti :) Meillä oli tosi hauska ilta. Olin kutsunut oman tiimini töistä (neljä ihmistä pääsi tulemaan) ja heidän lisäkseen täällä oli tietenkin Jii ja se mun Itävaltalainen ystäväni. Kiva pikkuporukka. Syötiin vähän kiinalaista ja muuta naposteltavaa, juotiin viiniä (yllättävän hyvää alkoholitonta punaviiniä muuten täällä myynnissä!) ja pelailtiin pelejä. Illan aikana tuli otettua monen monta hauskaa videopätkää ja valokuvaa. Lahjojakin sain kaksi. Tiimi osti yhteisen lahjan, joka oli vauvan valokuvakehys ja Zoobugin aurinkolasit :). Zoobug on silmälääkärin perustama brändi, joka valmistaa vain lapsille tarkoitettuja aurinkolaseja. Aivan nappivalinta siis, olin tosi tyytyväinen. Voidaan sitten myöhemmin ostaa ne Ray-Banin Aviatorit, kun Jaska täyttää kolme ;) Sitten Itävallasta saatiin kylpypyyhe ja kumiankka <3
Laitan teille vähän kuvia tähän;
Kaikenkaikkiaan onnistunut ehtoo kyllä. Väki lähti joskus kymmenen jälkeen täältä. Hauskinta illassa ehkäpä oli se fakta, ettei meistä kukaan ollut Englantilainen ja silti iltamat juhlittiin täällä Englannissa :). Edustusta löytyi sitten Suomen lisäksi koko Skandinaviasta eli Ruotsi, Norja ja Tanska ja sen lisäksi Itävalta :)
Kipsimuotti mahasta jäi tekemättä, mutta teen sen sitten myöhemmin ja suunnittelen ja maalaan sen jotenkin kivasti ja laitan seinälle :)
Täältä löysin ideoita kyseiseen asiaan ja inspiraatiota löytyy netistä varmaan enemmänkin, kun googlettaa.
Siellä myös suositeltiin Weledan synnytykseenvalmistautumisöljyä, jota äitini minulle jo ostikin. Tosin joudun sen laittamaan miehen kontolle, kunnen itse ylety kyseistä hommaa enää tekemään. (Anteeksi, jos tuli liikaa yksityiskohtia :D)
Mulla on varmaan oma vartalokuva vääristynyt päässä, kun näytin kuvissa ja videoilla mielestäni aivan SAIRAAAAN SUUUUURELTA. En oo ymmärtänyt, että olen noin iso? Kyllähän tuo vatsanahka on kipeänä venymisestä, mutta jotenkin mulle on jämähtänyt ne ajat tuonne tajuntaan, kun raskausmaha alkoi pikkuhiljaa näkyä, enkä vieläkään tajua, että kaikki tosiaan näkevät sen.
Sitten mulla on päässä myös toinen ongelma. En uskalla/pysty laittamaan Facebookkiin kuvia, joissa mun maha näkyy. Olisi kiva jakaa nämätkin kuvat kyseisten ihmisten ja muiden ystävien ja tietenkin äidin kanssa, mutta...en vaan saa sitä tehtyä? Mikä ihme siinä on. Siellä kuitenkin suuri osa ihmisistä jo tietää asiasta? Äähh... kyllä on päässä vikaa, eikä se sieltä näköjään parane.
Olen myös miettinyt miten asenteet muuttuu vauvan synnyttyä vai muuttuuko ne. Olen siis pikkuhiljaa jo hyväksynyt sen, että minusta tällä kertaa tulisi ihan oikea äiti ihan elävälle oikealle vauvalle. Olen antanut itseni haaveilla tulevasta ja suunnitella tulevaa ilman pelkoja ja mörköjä. Vapauttavaa. Mutta pelottavaa.
Olen miettinyt kuinka lapsettomien ystävieni asenteet minua kohtaan muuttuvat, vai muuttuvatko ne?
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että Facebook-äitiä minusta ei tule tekemälläkään. NIIIIIN ihan jokainen joka vauvoja on tässä saanut, niin laittaa kuvia naamakirjaan, toiset joka päivä, toiset ei ihan niin usein. Miltei jokaisen statukset on vain ja ainoastaan vauvaa koskevia. "Nyt se nukkuu, nyt se syö, nyt se painaa jo viisi kiloa..."
Minä olen päättänyt, että tähän en rupea. Vauva ei tarvitse facebook tiliä itselleen päivän ikäisenä, eikä todellakaan valokuvia tupaten netin täyteen ennen viikon ikää. Laitan pari kuvaa toki hänen synnyttyään, mutta loput taidan lähettää sähköpostitse. En muutenkaan pidä siitä, että lasten kuvia laitetaan nettiin, koska valitettavasti netti on täynnä niitä päänvikaisia pedofiileja jotka saavat niistä jonkin sortin tyydytystä.
Mitä mieltä muut on tästä?
Olisinko jo lätissyt tarpeeksi :)
Pyykit narulle --->
30+6
Jane, kuulostaa tosi mielenkiintoselta toi hopeepallo...tosin en nähny sen hintaa tossa linkissä, jonka laitoit? Mäkin tahdon tollasen...mitähän ebay sanois ko menisin vähän googlettaa sieltä tommosta xD
"EI OLE, OSTA SUOMESTA!" -Jaa, selvä :D Ja ei ole ilmaantunut vauvanvaatepuutoksia, kaippa niitä tuossa on? Eihän mulla ole mitään käsitystä mitä me tarvitaan ja kuinka paljon, joten puutteet ilmenee kai sitten käytössä :)
Tytti, joo musta on myös outoa, ettei hemoglobiinia mitata, mutta tässä maassa on niin paljon muutakin outoa, etten oikeesti jaksa enää hämmästyä mistään :D
Evelynillä erittäin hyvä pointti! Samaa mieltä olen.
...
Mä olen taas ollut laiska blogikommentaattori. Joskus siihen on enemmän aikaa ja jaksamista, mutta käyn kyllä lukemassa noit sivupalkin blogit aina läpi ja tytöillä on siellä hyvinkin samoja mietteitä mitä itse käyn läpi. Sitten tulee itselle aina sellainen ahaaelämys, että hei mun täytyykin kirjottaa tästä ja tästä asiasta ja arvatkaa kaks kertaa muistanko näitä asioita enää, jollen kirjota niitä ylös? Ja seuraavan arvauksen voitte heittää siitä, kirjotanko niitä koskaan ylös? NOT.
Tämän vuoksi siis mun blogi onkin lähinnä täynnä turhaa lätinää, mutta on se mukavaa että sitä jaksetaan vielä käydä lukemassa :). Pitäis varmaan muuttaa sen nimi joksikin dementiaenkelin blogiksi. Ja ei tässä olo kyllä enkeliltä tunnu, ellei sillä enkelillä sitten ole 40kg kivipainot molemmissa jaloissa. Ääähhh..
Mies odottaa innolla koska rikon uudet kymmenrajat painossa. Ihme sadisti... :D
Punnitsin itseni lauantaina, kuten aina ennenkin ja paino oli noussut +300g viime viikosta. Tän viikon saldo lienee sitten taas se kilo...jotenkin Jaska lisäilee painoaan joka toinen viikko ripeämmin.
Sain tuonne uuteen sairaalaan sen midwife ajan tälle perjantaille. Vielä en tiedä kuka mut sinne ajaa, koska miehen täytyy olla silloin töissä :( ja kuulemma junaa/bussia en saa ottaa :D hahaha Mitenniin ylisuojelevainen? No se Basildon on kyllä vähän sellasta huumehörhöjen valtakuntaa, jossa se sairaala sijaitsee, joten en ihmettele.
Ajanvarauskorttiin oli kirjoitettu ajaksi 9.30. Puhelimessa täti antoi mun itse valita ajan ja valitsin kello 9.00! WHAT! Kirjotin sen vielä samantien ylös kalenteriini yhdeksän reikä reikä. Nyt en tiedä mihin aikaan se on. Ja siinä kortissa myös sanottiin, ettei paikalle saa saapua kuin aikaisintaan varttia ennen omaa aikaa, jottei odotushuone ruuhkaantuisi. Hei c'mooooon! Älkää sitten sössikö noiden ajanvarausten kanssa!!! Höh...
Pitäs soittaa sinne, mutta katsotaan muistanko ;)
Tänään lähti Itävaltalainen ystävä aamusti kotia kohti. Mies lähti ajamaan häntä kentälle kuuden aikaan. Laitoin sillon ekan pyykkikoneellisen pyörimään ja nyt pyörii toinen. Laitan vielä kolmannen, niin saan omatkin petivaatteet puhtaaksi. Ja imuroidakkin pitäis :)
Nyt äiti lukee tätä ja soittaa mulle kohta, että etkö sä nyt ollenkaan kuuntele mitä äitis sulle sanoo tuosta liiallisesta siivoomisesta ja touhuumisesta. Koitas nyt ottaa vähän rauhallisemmin siellä. :) Hihihihih....
Mulla on selkeesti joku ODD esiaste tän siivoomisen suhteen. Mutta ei auta ei... eipä täällä kukaan muukaan näytä siivoovan oma-alotteisesti, -ellen sitten pyydä heitä siivoomaan. Enkä halua pyytää. Kyllä aikuisten ihmisten pitää nähdä itsekin lattialle ja ymmärtää, jos se on paskainen.
Eikö?
No ei silti, mies tekee hurjan pitkää päivää töissä. Tälläkin viikolla joka päivä 12h, eikä koskaan jätä tavaroitaan lojumaan mihinkään mun siivottavaksi, joten olen siitä kyllä erittäin onnellinen. Eikä koskaan tule väsyneenä kotiin huutamaan ja äksyilemään. Se on aina aivan ihana mua ja Jiitä kohtaan eikä kyllä ole siis valituksen sanaa sanottavana. Ja minähän tykkään siivota! :) Huolestuttaa vaan hieman, kun tää maha ei tästä pienene sitten yhtään, että hukutaanko me paskaan kuukauden päästä kunnen enää välttämättä kykene siivoomaan yhtä tehokkaasti? (tai sitten mun ei anneta siivota :D Kamalaa sekin olis!)
Miten teidän muiten siivousjärjestelyt? Jääkö kaikki teidän niskoille?
Lauantaiset Baby Showerit meni oikein kivasti :) Meillä oli tosi hauska ilta. Olin kutsunut oman tiimini töistä (neljä ihmistä pääsi tulemaan) ja heidän lisäkseen täällä oli tietenkin Jii ja se mun Itävaltalainen ystäväni. Kiva pikkuporukka. Syötiin vähän kiinalaista ja muuta naposteltavaa, juotiin viiniä (yllättävän hyvää alkoholitonta punaviiniä muuten täällä myynnissä!) ja pelailtiin pelejä. Illan aikana tuli otettua monen monta hauskaa videopätkää ja valokuvaa. Lahjojakin sain kaksi. Tiimi osti yhteisen lahjan, joka oli vauvan valokuvakehys ja Zoobugin aurinkolasit :). Zoobug on silmälääkärin perustama brändi, joka valmistaa vain lapsille tarkoitettuja aurinkolaseja. Aivan nappivalinta siis, olin tosi tyytyväinen. Voidaan sitten myöhemmin ostaa ne Ray-Banin Aviatorit, kun Jaska täyttää kolme ;) Sitten Itävallasta saatiin kylpypyyhe ja kumiankka <3
Laitan teille vähän kuvia tähän;
Kaikenkaikkiaan onnistunut ehtoo kyllä. Väki lähti joskus kymmenen jälkeen täältä. Hauskinta illassa ehkäpä oli se fakta, ettei meistä kukaan ollut Englantilainen ja silti iltamat juhlittiin täällä Englannissa :). Edustusta löytyi sitten Suomen lisäksi koko Skandinaviasta eli Ruotsi, Norja ja Tanska ja sen lisäksi Itävalta :)
Kipsimuotti mahasta jäi tekemättä, mutta teen sen sitten myöhemmin ja suunnittelen ja maalaan sen jotenkin kivasti ja laitan seinälle :)
Täältä löysin ideoita kyseiseen asiaan ja inspiraatiota löytyy netistä varmaan enemmänkin, kun googlettaa.
Siellä myös suositeltiin Weledan synnytykseenvalmistautumisöljyä, jota äitini minulle jo ostikin. Tosin joudun sen laittamaan miehen kontolle, kunnen itse ylety kyseistä hommaa enää tekemään. (Anteeksi, jos tuli liikaa yksityiskohtia :D)
Mulla on varmaan oma vartalokuva vääristynyt päässä, kun näytin kuvissa ja videoilla mielestäni aivan SAIRAAAAN SUUUUURELTA. En oo ymmärtänyt, että olen noin iso? Kyllähän tuo vatsanahka on kipeänä venymisestä, mutta jotenkin mulle on jämähtänyt ne ajat tuonne tajuntaan, kun raskausmaha alkoi pikkuhiljaa näkyä, enkä vieläkään tajua, että kaikki tosiaan näkevät sen.
Sitten mulla on päässä myös toinen ongelma. En uskalla/pysty laittamaan Facebookkiin kuvia, joissa mun maha näkyy. Olisi kiva jakaa nämätkin kuvat kyseisten ihmisten ja muiden ystävien ja tietenkin äidin kanssa, mutta...en vaan saa sitä tehtyä? Mikä ihme siinä on. Siellä kuitenkin suuri osa ihmisistä jo tietää asiasta? Äähh... kyllä on päässä vikaa, eikä se sieltä näköjään parane.
Olen myös miettinyt miten asenteet muuttuu vauvan synnyttyä vai muuttuuko ne. Olen siis pikkuhiljaa jo hyväksynyt sen, että minusta tällä kertaa tulisi ihan oikea äiti ihan elävälle oikealle vauvalle. Olen antanut itseni haaveilla tulevasta ja suunnitella tulevaa ilman pelkoja ja mörköjä. Vapauttavaa. Mutta pelottavaa.
Olen miettinyt kuinka lapsettomien ystävieni asenteet minua kohtaan muuttuvat, vai muuttuvatko ne?
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että Facebook-äitiä minusta ei tule tekemälläkään. NIIIIIN ihan jokainen joka vauvoja on tässä saanut, niin laittaa kuvia naamakirjaan, toiset joka päivä, toiset ei ihan niin usein. Miltei jokaisen statukset on vain ja ainoastaan vauvaa koskevia. "Nyt se nukkuu, nyt se syö, nyt se painaa jo viisi kiloa..."
Minä olen päättänyt, että tähän en rupea. Vauva ei tarvitse facebook tiliä itselleen päivän ikäisenä, eikä todellakaan valokuvia tupaten netin täyteen ennen viikon ikää. Laitan pari kuvaa toki hänen synnyttyään, mutta loput taidan lähettää sähköpostitse. En muutenkaan pidä siitä, että lasten kuvia laitetaan nettiin, koska valitettavasti netti on täynnä niitä päänvikaisia pedofiileja jotka saavat niistä jonkin sortin tyydytystä.
Mitä mieltä muut on tästä?
Olisinko jo lätissyt tarpeeksi :)
Pyykit narulle --->
30+6
Thursday, 18 August 2011
Perjantaina tapahtuu
Kiitos käynnistä kaikille <3
Pitikin noita vauvanvaatteiden pesujuttuja kommentoida ja kiittää kommenteista.
Tosiaan useimmissa sanottiin että pestävä neljässäkympissä ja nurinpäin. Olen itse myös kuullut viisaammilta, että ne tulisi pestä kuudessakympissä ja tiedän myös tuon, että 60 asteessa pöpöt kuolee (sen vuoksi esim likaiset/hikiset/alusvaatteet&sukat/pyyhkeet/lakanat tulisi pestä ainakin tuossa 60 asteessa.)
Päädyin siis pesemään vauskin vaatteet 40 asteessa (suurimman osan) mutta silitin ne sen jälkeen, joka kai sitten tappoi niitä pöpöjä, jos niitä oli ollakseen. Ja huuhteluainetta ei käytetty, kuten ei meillä normaalistikaan.
Pesuaineeksi ostin eksemaliiton biologista pesuainetta, hajusteetonta tietenkin :) 'Köksän ope' oli kommentoinut tuohon edelliseen postaukseen noista eko-ohjelmien pituuksista ja peesaan kyllä ihan täysillä. Ne ei aina ole välttämättä vedenkulutukseltaan niitä ekologisempia, vaikka vedenlämpötila onkin alempi. Ja tosiaan alemmat lämpötilat taas ei tapa niitä pöpöjä...
Olen itse erittäin paljon luonnon raiskaamista vastaan ja yritän olla vihreä sitten ihan joka tavalla, mutta joissakin asioissa on syytä käyttää järkeä.
Joten pikkuvaatteet on nyt pesty ja laitettu kaappiin valmiiksi :). Vaunut on valmiina myös (no takarenkaat puuttuu edelleen, mutta mies asentanee ne huomenna).
Jane kyseli tuosta hempasta. Joo olisi kiva tietää tosiaan...täällä kun sitä ei ole mittailtu niin, että minä olsin sen huomannut? Mun mielestä hän kattoi sen jotenkin mun pissasta? Tai sitten mittasivat sen siellä sokerirasituksessa otetuista verikokeista ja neukkutäti sitten vain kattoi tulokset koneelta. Tulokset (sokerirasitus) oli muuten tosi hyvät, ei siis huolta raskaudenajan diabeteksestä.
Niin ja nuo rauta-arvot tosiaan kuulemma laskee verimäärän lisääntymisen vuoksi ja aiheuttanee juurikin sitä huimaamista sun muuta? Mulla tosin hemppa on aina alhainen ja huimailua ei suuremmin ole ollut, joten en näkisi asiaa nyt niin kriittisenä?
Keittiöntuolit on viimeistä silausta (hiontaa&lakkapintaa) vaille valmiit. Tumman tammen värinen öljy oli tosi hyvä valinta. Tykkään <3. Myös oranssit tuolinpehmusteet saapuivat ja väri oli ihan nappiosuma :)!
Ostin tänään uuden pyykinkuivaustelineen ja sain heti viedä sen takaisin kauppaan, koska se oli rikki. MUR. En voi suositella Argosia kyllä kenellekään, kun kaikki mitä sieltä ostaa tuntuu olevan rikki tai viallisia.
Huomenna on suuri SIIVOUSPÄIVÄ :D :D :D Oh joy!
Toivottavasti saan siis nukuttua yöllä, jotta jaksan touhuta. Luvassa koko kodin perusteellinen siivous ja noiden keittiöntuolien loppusilaus. Ja jos energiaa piisaa niin sisustelen lauantaita varten muutamalla seinätarralla :)
Huomenna saapuu myös Itävallasta viikonlopuksi kylään mun kirjekaverini Martina. Ainiin ja lauantaina on sitten ne baby showerit. Olen vähän esittänyt toiveita, ettei mitään lahjoja tarttisi ostaa, mutta saa nyt nähdä tuoko väki silti jotakin. Ostin tuollaisen kipsisetin, jolla saa tehtyä kipsimuotin mahasta :) Mutta en ehdi tekemään sitä lauantaiksi, joten teen myöhemmin ja saadaan sitten vaikka äiteen kanssa kolmen viikon päästä maalailla siihen värejä ja ripustaa seinälle. Näin tosi kivoja ideoita netissä ja näyttivät aika makeilta seinäkoristeilta :) Ei heti hokannut, että kyseessä oli jonkun maha ja rinnat :D
Mahaa sattuu niiiin paljon, -tai siis lähinnä olo on tosi tukala ja mikään asento ei ole hyvä. Iho tuntuu siltä, kuin se repeäisi. Nää on taas näitä päiviä. Ja Jaska vielä meinaa tuplata painonsa??? O__o
Mitenkähän sitä uni taas tulee tänäyönä, kun olo on tällainen... :S
Pitäkäähän peukkuja ja lähettäkää unihiekkaa tännepäin ;)
30+2
Subscribe to:
Posts (Atom)
