Juhannuskuulumisia sairaalan ensiavusta ja terveisiä uudesta kodista!

Terveisiä uudesta asunnosta!

Meillä on maailman-hitain-nettitikku korvaamassa langatonta verkkoa, joka saadaan asennettua vasta 3-4 viikon päästä.
Joten tuona aikana ei tarvitse varmaan odottaa kovinkaan montaa blogipäivitystä, voisin kuvitella :(
Tikku nimittäin kestää yhdistää nettiin noin puolen tuntia, jonka jälkeen se ehkä toimii hetken. Sillä kestää jokainen sivu latautua vähintään 2 minuuttia, jona aikana käyt helposti tekemässä itsellesi kupin teetä (tai hakkaamassa päätäsi seinään xxx).

Ei ehkä paras vaihtoehto kärsimättömälle henkilölle?

Mutta muutto meni oikein kivasti ja uusi asunto on mitä ihanin.
Vaikka täällä on kokolattiamatto suurimmassa osassa asuntoa, niin se on erittäin paljon laadukkaampi mitä vanhassa paikassa ja se on helppo imuroida (testasin tänään xD) ja se on myös mukavampi varpaiden alla xD. Eli lattiamaton olemassaolo ei rassaa mua enää niin pahasti. Ja onneksi sitä ei siis ole keittiössä, vessassa eikä meidän makkarissamme, josta löytyy laminaatti. Helppo pitää puhtaana ja pölyttömämpänä.

Tänään lyhentelin verhoja ikkunaan olohuoneessa. Yläkerran makkari odottaa vielä verhojaan ja saa varmaan odottaakin, kunnes löydän enemmän tuota kanttinauhaa (tai miksikä sitä sanotaan), jonka avulla saat silitettyä kankaan kiinni.

Käytiin eilen Ikeassa ja löysin sieltä tommoset oranssit verhot, jotka näyttää kyllä aivan ihanilta väripilkuilta tuossa ikkunassa <3.
Ikkuna ulottuu olkkarissa lattiaan asti ja kissat rakastaa istua ja tuijotella ulos :)
Suurin osa laatikoista ja säkeistä on purettu (tai piilotettu :D) ja ahdistus pikkuhiljaa laskee sen ansiosta. Inhoan sekasortoa ja haluan kaiken näyttävän siistiltä.
No, ehkä siihenkin vielä päästään ;)

Tänäviikonloppuna olen strippiklubileski :/.
Kyllä.
Mies lähti juhlimaan kaverinsa polttareita Cambridgeen ja on siellä yötä. Itse vaadein häntä siis menemään... mutta kun kuulin, että siellä menevät strippiklubille (mikä tietenkin on normaalia ja varmasti sen tiedostin) niin vesihanat aukesivat ja poruhan siinä sitten tuli. Voi näitä hormoneita... Samalla tuli sellainen järkyttävän ruma ja läski olo.

Paino on noussut pyöreesti sanottuna neljä kiloa nyt 22+4 viikoille mennessä ja se on ihan normaali nousu. Tiedän, että se on vauvapainoa, enkä ole lihonnut muutoin. Ja vaikka kuinka rakastan tuota pömppöä tuossa edessäni, niin en osannut ennakoida enkä odottaa millaisia fiiliksiä se minussa herättäisi siihen ilmestyttyään. On hetkiä, jolloin se on kiva ja söpö ja tunnen näyttäväni jopa hyvältä joissakin vaatteissa. Mutta sitten tulee hetkiä, jolloin näytän säkkituolilta. Ja ne on vaikeita hetkiä. Niihin ei auta, vaikka ystävät tai kuka sanoisi, että et näytä lihavalta -OLET RASKAANA! No joo-o...tiedän tiedän!!! Mutta ei se vie sitä pikkupeikkoa tuolta korvien välistä pois, joka hokee aivan muuta mun pääni sisällä. Olenko vallan ainoa, joka kamppailee tällaisten ajatusten kera, -en tiedä? Mutta olipahan pakko purkaa tämäkin.

No sitten, juhannus meni vallan rattoisasti. Tai tänään kai se juhannuspäivä vasta on. Mutta torstai-perjantai yön vietimme miehen kanssa Ensiavussa. Tai päivystyksessä...kummaksi sitä kutsutaan.
No sairaalassa kuitenkin.

Mulla oli neljättä päivää vasen reisi kipuillut ja päivä päivältä kipu koveni. Kipu ei voinut johtua rasituksesta, koska en ollut jalkojani rasittanut sen enempää kuin ennenkään. Venyttelin reisiäni ja hieroin, mutta se tuntui vain pahentavan kipua. Laitoin siihen kylmä-sprayta, joka ei tehnyt asialle yhtään mitään. Kokeilin pitää jalkaa kohotettuna öisin...ei auttanut.

Torstaina kävelykin oli jo tosi hankalaa ja aloin huolestua, josko siellä on vaikka veritulppa.
No en kuitenkaan tänäaikana ottanut ainuttakaan särkylääkettä, koska oletin kivun lähtevän itsestään pois.

Torstaiyönä heräsin vessaan ja kipu oli niin paha, että herätin miehen ja sanoin, että nyt lähdetään sairaalaan. Kipu oli polttavaa, enkä saanut jalkaa koukkuun eikä sitä voinut oikein edes koskea.  Hädintuskin sain käveltyä sen kanssa. Tämän lisäksi mahassa alkoi tuntumaan nipistelyjä ja se mut tietenkin pelästyttikin ja annoin periksi sairaalaan lähdölle.

Miehen auto oli parkissa työpaikalla (noin mailin verran kotoa /1.6km) ja hänen täytyi se lähteä sieltä noutamaan ensin. Ajoimme sairaalaan ja ottivat siellä verikokeita (jättivät kanyylin käsitaipeeseen kuten tapana täällä) ja pissakokeen ja oireita kirjottelivat ylös. Tämän jälkeen laittoivat meidät odottamaan takaisin odotustilaan. Jonkin ajan kuluttua mulle tuli hirvittävän paha olo ja alkoi oksettamaan tosi voimakkaasti. Samantien alkoi silmissä sumentua ja näkö lähteä ja pyörryttää. Kärräsivät mua rullatuolilla osastolle ja laittoivat mua vaakatasoon, jonka jälkeen väri palasi ja helpotti.

Ottivat testejä ja verenpainetta ja kyselivät kaikkea. Se lääkäri oli todella mukava intialainen tyttönen, jolle annan ihan täyden kympin. Päädyttiin sitten olemaan mielummin safe than sorry ja hän otti multa laskimosta verta. Toisinsanoen, pirun kivulias toimenpide, jossa neula laitetaan pystysuoraan noin puoleenväliin rannetta ja etsitään sieltä se valtimo, jonka veri on happipitoisempaa, kuin laskimon. Kiemurtelin kivusta ja mies meinasi pökrätä vieressä pelkästä ajatuksesta. Mulla on tapana katsoa kun mua pistetään, mutta mies ei siedä neuloja pätkääkään. Onnea vaan lokakuulle ;)

No jokatapauksessa tulokset tuli takaisin negatiivisena, eikä siis tarvinnut alkaa piikittämään itseensä lääkettä päivittäin raskauden loppuun asti veritulpan pelossa.
Onneksi.

Kipu johtui siis loppuviimeksi siitä, että kasvava kohtu painaa selän hermopäätteisiin, jotka säteilevät jalkaan/jalkoihin. Yleensä kipu pahenee loppua kohti (jeejee) tai pysyttelee samana. Harvemmin katoaa. On siis jotain mitä odottaa...eikö. Ääh... Olen siis rampa kuukauden päästä. En olisi itse osannut yhdistää tuota kipua raskaudesta johtuvaksi, joten hyvä että kävimme siellä sairaalassa. Nyt sitten kokeillaan elää tämän kivun kanssa ja silloin tällöin turvaudutaan parasetamoliin, joka hieman lieventää kipua.
Antoivat mulle parasetamolin ja kodeiinin (eiku mikä-se-oli) yhdistelmäpillereitä, joissa on 8mg kodeiinia. Voivat tehdä vauvan hieman uneliaaksi ja sanoivat, että ota vasta sitten, kun kipu on sietämätöntä.
Saan kyllä tehdä oikeasti kuolemaa ennen, kuin sellaisen nappaan. Mutta on kai ne hyvät olemassa mikäli oikeesti jalat menee alta. Hermosärky on kuitenkin melko raastavaa.

Tuleva kummitäti muuttaa meidän ylimääräiseen makkariin ensiviikolla ja hän toi eilen kassillisen vahingossa ostamiaan vauvanvaatteita ;) Hihhihihh... Se on hankalaa lähteä kaupasta kiertämättä vauvanvaateosastoa, joo ymmärränhän mä sen. Mutta en tiennyt, että se sama 'tauti' iskee myös läheisiin, eikä vain siihen tulevaan äitiin. Onneksi se ei ole iskenyt vielä tulevaan isään xD. Vaatteita nimittäin sitten ON tarpeeksi. Kiitos.
Saatiin siis aivan ihana unipussi talveksi, nallehupparia, potkuhousuja, pyyhettä ja kylpytakkia (nallehupulla <3), nalletöppöset ja mitä kaikkea sieltä löytyikään :) Aivan ihania <3. Kiitos vielä J.!!!

Äidin luokse odotellaan saapuvaksi ystävän meille hommaamia vauvantarvikelähetyksiä, jotka lunastan postikuluilla :). En tiedä yhtään mitä sieltä saapuu, mutta odotan innolla. Miten musta tuntuu, että me hukutaan näihin vauvanvaatteisiin ja tavaroihin??? No onneksi en ainakaan pääse enää ebayhin :D

Mitä vielä tarvitaan; kestovaippoja, harsoja...öö...odotas oli mulla jotain muutakin mielessä. Niin se pieni sänky tai koppa... Sitten haluan ehdottomasti keinustuolin itselleni yösyöttöjä ajatellen.
Nyt unohdin jonkun tosi tärkeän, mikä mulla oli juur mielessä.
Ainiin! Sellanen tärisevä babysitteri. Niitä saa parilla kympillä käytettynä ja uudet maksaa kuutisen kymppiä. Semmosen haluaisin.

Mitään ylimääräistä sälää en aio hommata, kuten leluja tai muuta krääsää. Ei pieni vauva tarvitse sellaisia, enkä halua sellasia haalia mitä ei vielä tarvita. Vaatteita lukuunottamatta ;) Nyt laitan tämän romaanin päätökseen ja kokeilen, jos nettitikku sallisi mun ladata tämän tekstin blogiin asti :). Toivottavasti kaikilla oli ihana juhannus!

Piristäkäähän mun iltoja kommenteilla <3

Aktivisti asuu minussa.

Ensimmäisenä päästän huolenaiheeni valloilleen. Kävin viikottaisessa aamupunnituksessa (omalla vaa'allani siis :D) ja otan painon joka viikko ennen aamupalaa, aamupissan jälkeen. Jep. No tänään se näytti 53.1kg :o??? Viikko takaisin se oli 53.8kg. Painonnousua (ja laskua) olen merkinnyt muuten tonne 'Raskauden Seuranta' sivulle, jos kiinnostaa vilasta.

Olen ehkä laiminlyönyt (enkä mitään ehkä) kunnon aterian syömistä tällä viikolla, se voipi vaikuttaa tähän tietenkin. Mutta siis aina olen syönyt, kun mulla on nälkä ja välillä vähän muutenkin. Siis ainoastaan yhtenä iltana söin kunnon ruokaa kotiin tullessani, muina iltoina leipää tms. Tiedän, että pitäis syödä kunnon ateria ja olen normaalisti syönytkin, mutta tää viikko on ollut tosi raskas pakatessa eikä aikaa tai jaksamista ole ollut kokkailuun (enkä saa pikaruokaa alas kurkustani). Halusinkin nyt vaan, että joku kertois mulle, että tässäKIN kohtaa raskautta on ihan ok jos paino tippuu??
Mä olen nimittäin kuullut vaan tuosta painon NOUSUN seurannasta, jonka pitäs olla vissiin se 500g viikossa. Mutta eipä oo kukaan puhunu tähän suuntaan painon menosta, kuitenkin kun ollaan yli puolen välin.

HELP!

Skippasin sitten kokonaan tänään Lontoo päivän. Mies oli samaa mieltä. Aamulla kyllä paistoi aurinko ja hetken jo kaduin sitä, etten lähtenyt kaveriporukalla Lontooseen, Royal Ascottiin päiväksi, MUTTA pidin sitten mielessäni sen, että yksi päivä on hyvä rentoutua tässä kohtaa, kun on raskas viikko takana ja vielä raskaampi edessä. Mieltä piristi vähän se, että mies laittoi perille päästyään tekstaria, että siellä satoi kaatamalla vettä, kun pääsivät perille. Oudoista asioista minäkin mielihyväni saan??

No, olen sitten ihan kirjaimellisesti noudattanut tätä rentoutumiskäskyä itseltäni tänään.
Nukuttiin kissojen kanssa klo 14 asti (hihhih) ja sitten söin vähän nuudeleita. Siis kävin syömässä aamupalaa kyllä jo kahdeksalta, mutta kömmein takaisin sänkyyn. Join siinä sitten litran vettä nuudeleiden kanssa ja nyt olo on mitä mainioin. Vähän tuo paino tietenkin huolestuttaa, MUTTA-->

Pikkuaktivistilla on ainakin kaikki hyvin. Hän on jorannut aamusta alkaen :) <3 <3 <3
Mies sille lauloi illalla ja aamulla taas ennen lähtöään ja ilmeisesti hän kovasti tykkää isin lauluista, kun alkaa aina sen päivänen tanssi mahassa. (Vai yrittääkö se potkia isäntää pois xD)
Tänäaamuna myöskin tuli parit harkkasupistukset taas. Se on jännä...makasin selälläni sängyssä ja tunsin kun maha veti aivan kivikovaksi. Tai ei maha, mutta kohtu. Sormella kun painoi niin oli kuin kiveä olis koskettanut. Samalla maha myös pullistui puolet enemmän ulospäin, mikä oli metkan näköistä siinä selällään maatessaan. Toisen supparin aikana (kestivät molemmat noin 3min kipale) näin kuinka aktivisti oli selkeesti oikealle puolelle asettuneena. Koko maha oli kallistunut oikealle :D

Tämän jälkeen seurailin siinä selälläni edelleen maatessani, miten koko maha heilui puolelta toiselle, kun pikkuhiiviö joras siellä menemään. En tiedä yhtään mitä mahtoi touhuta, mutta jos tosiaan masukäyttäytyminen on verrattavissa masun ulkopuoliseen elämään, niin meille tulee joku ikiliikkuja adhd tapaus täältä!
Nyt varmaan ymmärrätte, miksi mua huolestuttaa niin helposti jos se on yhdenkin päivän paikallaan enkä tunne potkuja. - Kun se ei koskaan normaalisti ole paikoillaan!! :D Se on jaksanut myllertää aamu 7 asti ja kello on puoli neljä... nukuin pari tuntia on off on off tuossa ja aina kun olin hereillä, mahassakin oltiin hereillä.

Tänään ukkosti, kun kokkailin nuudeliateriaa itselleni, ja nyt paistaa aurinko?? Whaat?? Yhtä ihmeellinen säänvaihtelu, kuin Suomen kesässäkin siis. Lämmin ulkona ei varmaan ole, en ole käynyt kokeilemassa. Vaikkakin ilma vois juur nyt olla tosi raikas.
Pelotti hiukan (vaikken siis ukkosta pelkää), kun tässä maassa ei maadottimia tunneta, tai ukkosenjohdattimia. Ukkonen iskee taloon siinä missä puuhunkin siis. Kivakiva.

Tänään menee sitten netti poikki jossain vaiheessa ja uudessa kodissa nettiä ei vielä ole, joten en tiedä kauanko tässä ollaan sitten netittä. Onhan sitä ilman nettiä ennenvanhaankin pärjätty, miksi nyt siis hirvittää? :D. Meissä kaikissa asuu pieni nörtti.

21+4

Sataa sataa ropisee pili pili pom

Myskikurpitsa? En oo koskaan kuullutkaan sellaista sanaa :D Mutta voihan se hyvin olla sekin. Mistä sitä tietää. Ei vaan kuulu mun sivistyssanoihin ;)

Sitten noihin postimaksuihin (tervetuloa vaan blogia lukemaan Mervi!) piti kommentoida, että tavaroita toki ei lähetetä Suomesta tänne Englantiin, vaan äidilleni Suomeen ja hän niitä sitten toimittelee tänne päin, kun on vielä kolmesti tänä vuonna tänne tulossa :). Näin mä sen näkisin. Halvemmat postikulut ;)

...........................................

Tuosta liikkeiden tuntemisesta piti sanomani, kun oli se yks päivä niin hiljainen. No saman päivän iltana mies sitten asetti kätensä mahan päälle nukkumaan mennessä ja lauloi pojalle puoliksi englanniksi ja puoliksi suomeksi yhtä lasten laulua (se kun osaa paljon suomenkielisiä sanoja niin se heittää aina välillä lauseisiinkin sekaan niitä mielellään xD) ja johan alko sen päivänen zumbaus aivan välittömästi. Tais jannu tykätä isin laulusta :) Hyvä niin. Enää ei huolestuta.
Rupesin sitten miettimään, että noin se lapsikin taitaa sitten aluksi puhua ja laulaa...fifty-fifty. :) Melko sulosta, mutta toisaalta voihan se olla outoa niille, jotka ei toista kielistä ymmärrä?

Täällä sataa vettä nyt kolmatta päivää ja maanantaille asti on ainakin luvattu sadetta. Tosi kiva...mikä ihmeen sadekausi tää on? Kesä mun mielestä piti oleman!

Saatiin tänään allekirjotettua vuokrasopimus uuteen kotiin <3 ja Sunnuntaina muutetaan. Tosi kiva, että sataa muuttaessa... NO, ei silti, en minä ole niitä tavaroita kantamassa xD. Minä keittelen sisällä kupillisen kuumaa märille muuttomiehilleni.
Seuraavaksi alan tekemään osoitteenmuutos ilmoituksia ja jakelemaan uutta osoitetta halukkaille. Ts. ennenkuin hukkaan tuon lapun, mihin sen siis kirjoitin ylös xD
Hieman pää haperoituu enemmän päivä päivältä...millanen mahtaa ollenkaan olla loppuvaiheessa.

Huomenna pitäis mennä Lontooseen päiväksi Royal Ascot laukkakisoihin, mutta sanoin miehelle, että jos sää jatkuu tällaisena niin skippaan mielelläni koko homman ennemmin, kuin olen ensi viikon flunssassa. Ollaan maksettu liput jo etukäteen, mutta se nyt on pieni summa tähän konkurssiin mikä tänään jouduttiin maksamaan (ekan kuun vuokra ja 1.5kk takuuvuokraa).

Laitoin Facebookkiin uuden profiilikuvan, jonka äitee nappasi viikon takaisella Suomen reissullani. Ajattelin että ei siitä mitään mahaa näy. Ja kilin pieksut, ensimmäinen utelias laittoi viestiä 2 minuutin sisällä!! Eikun uutta profiilikuvaa kehiin :D. Kysyjä oli vielä sellainen kyylä, joka mun on pitänyt poistaa kavereistani jo ajat sitten. Semmoinen ärsyttävä roikkujatapaus kouluajoilta, josta ei päässyt eroon kulumallakaan.
Eli kyllä se taitaa olla niin, ettei tuota mahaa enää kauaa piilossa pidetä.

Mua väsyttää sen verran, että taidan tosiaan tehdä noi osotteenmuutokset ja olla pakkaamatta yhtään mitään tänään(kään xD). Toi sade vie musta mehut ja töissä oli ihan älyttömän kiire päivä. Mikään ei toiminut ja sitten kun toimi niin puheluita ja sähköposteja tuli joka tuutista, kunnes Skype lopetti toimintansa ja mun piti soitella asiakkaille lankapuhelimesta... Hohhoijaa. Nyt se sitten näköjään vasta kostautuu energianpuutteena. Töistä lähtiessäni olin ihan hyper-energinen.

No joo mutta nyt hoitamaan velvollisuuksia. Hyvää viikonloppua kaikille!

Ps. On muuten hyvä että mulla on toi tikkeri tossa...muistin että oon 20+3 tänään mutta ilonen yllätys, että viikkoja olikin jo yks enemmän xD

Vauva varmaan vaan lomailee?

Aluksi suurkiitos kaikille kommenttia jättäneille <3

----------------------------------------------------

Masussa on ollut ihan hiiren hiljaista sitten eilisillan gladiaattorihehkutusten :(. Ottikohan mein pieni boheemi poika nokkiinsa, kun äiti vertas sitä gladiaattoriin :D hahaha.. No jokatapauksessa tunnin nukkumaanmenoajan potkumaratoni jäi eilen väliin. Yöllä ei tuntunut mitään (olen vähän väliä hereillä ja nukahtaminen on hankalaa levottomien jalkojen vuoksi) ja aamullakin oli hiiren hiljaista, joka jatkui sitten koko päivän vaikka kuinka tökein ja hölskytin mahaa. Päässä pyöri kaikki maailman kauhuskenaariot siitä, miten pieni ei saa tarpeeksi verta tai ravintoa, kun meikäläisen verenkierto tuntuu olevan vähän heikko puutuneista raajoista päätellen, ja siitä miten se on kieputtanut aktiivisuudessaan kaulansa napanuoran ympäri ja tukahduttaa siellä itsensä tai tai tai... En edes viitsi kaikkea kirjoittaa mitä mielessä liikkui. Mutta ajattelin, että tämäkö on sitä lopun alkua.

No, voin kertoa, että mikäli jollekin tulee samanlainen päivä eteen, niin älkää tehkö kuten minä tein!
Eli ei kannata mennä ihan äkkiä googlettamaan vauvan liikkeistä, koska sieltä tulee vastaan pelkästään 98%sesti kohtukuolematarinoita, kuinka se on huomattu siitä kun vauva on lopettanut liikkumisen.
Tässä tullaan taas tähän mun edelliseen huolenaiheeseen...

No, nyt ehtoolla kun tulin töistä kotiin ja jutskailtiin tässä miehen kanssa, miehen pakatessa tavaroita muuttoa varten - mä olin siis ajatuksessa mukana, vaikka istuinki ite sohvalla. Happy thoughts. :D
Niiin ni pointti oli siis se, että kyllä siellä joku elossa on koska se taisi kääntää kylkeä pariin otteeseen tässä. Hyvä niin. Olisi mun mielenrauhan kannalta silti paljon mukavampaa, jos se jaksaisi olla lomailematta kauhean usein ja pysyisi aktivistina :D

Sitten vähän iloisiakin uutisia!
Siis jotain aivan käsittämättömän hienoa :). Ystäväni Suomesta on ottanut asiakseen meidän jelppimisen ja on kysellyt ympäriinsä mm. puklurättejä ja ylimääräistä vauvatarviketta ja joku sitten oli luvannut postikulujen hinnalla lahjoittaa isot läjät vauvan ja taaperon vaatteita, ehkä leluja, matkasyöttötuolia ja syöttötuolin pehmustetta, vauvakeinua, vaipanvaihtoalustaa sun muuta härpäkettä. Siis POSTIKULUJEN HINNALLA! Miten pitkä penni tuossa säästyykään! Aivan über mahtavaa...tekis mieleni tuulettaa, mutta en taida uskaltaa jos huitasen tän läppärin lattialle epähuomiossa niin sen jälkeen ei oo kellään kivaa. Hihihi...
Eli siis suurkiitokset tätäkin kautta vaivannäöstä T. !!!!

Joku paukuttaa mein ulko-ovea ja huutaa huonolla englannilla jotain. Yläkerran elefantit on tilannu taas take-away ruokaa siis, kuten joka ilta. Kyllä, JOKA ILTA heille tuodaan pizzaa tai kiinalaista. Ja sen kyllä kuulee askelissa!!! Hohhoijaa...
Mutta onneksi päästään muuttamaan pois täältä paperiseinien sisältä. Ainoa mitä tulee ikävä on tuo high street ja merenranta. Mutta pääseehän tänne sitten käymään <3.

Otin tänään pakkaamisen suhteen hippasen rennommin. Pari laatikollista pakkasin. Huomenna vuorossa vessatarvikkeet, jotta saan sitten paniikissa lauantaiaamulla hakea meikkejä ja tukkatarvikkeita ennen Lontooseen lähtöä ;). Pitäisi myös tyhjentää keittiön kaapit huomenna.

Dodiin, mutta tämä kuittaa tältä erää ja nyt hyvillä mielin unten maille. Tai ainakin yrittämään...en tiedä, tekis mieli välillä sahata noi jalat kokonaan irti, kun ne ei halua pysyä paikoillaan kun menen sänkyyn. Tässä sohvalla ei oo mitään ongelmaa! En kuitenkaan viitsis nukkua tässäkään läppäri sylissäni xD.

21+1

Ilouutisia times two!

Hurjat 147 käyntiä eilen! Mahtavaa ihanaa ... niin kiva tietää, etten höpise täällä pelkästään itselleni. Kiitos taas myös kommenteista. Pitikin mainita, että ystäväni A:n ansiosta korjasin nyt tuon kommenttiraitakentän niin, että sinne pääsee heittämään kommenttia myös anonyymina (eli nimettömänä mutta olis kiva tietenkin jos laitatte nimen sitten kommentin perään :D) ja nimellä+nettiosoitteella. Eli nyt sitten tekin, jotka ette kommenttia koskaan jätä, niin olis kiva kuulla myös teistä ;) Vink vink.

Tämä onkin sitten aivan mahtava lauantaipostaus, nimittäin mulla ei ole valittamista YHTÄÄN. :D
Pelkästään iloisia uutisia ja moni varmaan arvaakin jo mitä ne on :).
Tulin koneelle pelkästään katsomaan sämpylätaikinan ohjetta, mutta näköjään sen ehtii myöhemminkin...

Kummasta aloitetaan....
Okei.
Eilen illalla täällä havaittiin ensimmäiset mangon liikkeet <3! Menin nukkumaan ja mies jäi katsomaan telkkaria. Siinä makailin selälläni, kun yhtäkkiä joku aktiivinen lapsi siellä mahassa alkoi muksia äitiä jaloillaan ja päällään. Ne tuntuivat siltä, kuin joku olisi sormella pökännyt, eli hyvin kevyitä, mutta en kuvaisi niitä perhosen hipaisuksi tai kutitteluksi. Ihan selkeät jalkapalloilijan otteet sano isäntä. Jusssst.
Vasemmalle puolelle tuli ehkä nelisen muksausta ja oikeallekin yksi, joka vissiin oli se pääty sitten <3.
Niinhän se neukkutäti sanoi, että aktiivinen vauva siellä uiskentelee. Nyt sitten alkaa vissiin se kausi, että se aktiivisuus alkaa muistuttaa itseään elävästi joka ilta, kun menen nukkumaan. Ja loppua kohden tietenkin käy varmaan kipeämmäksi nuo jalkapalloilijahaaveet...
Mies oli myös yhtä hymyä ja ei malta odottaa, että tuntisi ne mahan päältä. Mahan päältä tuntee tällä hetkellä vain mun sydämensykkeet, ei muuta.

Sitten seuraavat ilouutiset ;):) <3 <3
Me saatiin se asunto! Me päästään muuttamaan 19.6 uuteen kotiin ja minä pääsen ostamaan verhot...mmm...vaaleanvihreä kuulostaa hyvältä? Tai turkoosi ja ruskea....tai tai tai semmoinen persikan sävy... ;). Olkkarin ikkunasta näkyy tie, jonka toisella puolella on vaaaaaaaaaaaaltava puistoalue ja ainakin viisi jalkapallokenttää (tästä en ole varma onko tämä nyt sitten hyvä vai huono juttu hahahah). Keittiössä on astianpesukone ja pesukone sekä jääkaappipakastin (jotka täällä ei siis automaattisesti kuulu vuokra-asuntoihin, vaan ne pitää ostaa itse ja raahata mukanaan, joissakin myös hella puuttuu). Yläkerrassa on kaksi makkaria, joista toinen on laminoitu. Niiden keskellä on kylppäri. Ainoa huono puoli tässä asunnossa on se, että kylppärissä ei ole vedenjakajaa vaan on kylmä ja kuuma erikseen käsienpesualtaassa. Se on niin tätä brittityyliä... Sitten kävelymatkaa juna-assalle on noin 15min ja toiset 15min high streetille. Kuulemma alamäkeä... takaisin tullessa mies lupasi sitten aina hakea mut autolla pitkän työpäivän jälkeen :) hahah...

Ja odotan kuin kuuta nousevaa myös rakenneultraa 9.6 ja 10.6 toteutuvaa Suomi-viikonloppua. Tämä on siis aiiiiivan käsittämättömän ihanaa aikaa, -toivottavasti kaikki osaa olla iloisia meidän puolesta. Ei se elämä aina näin hyvin kuitenkaan potki. Nyt potkii ja urakalla, ja se on hienoa se :) Aion nauttia siitä täysin siemauksin <3

Nyt sen sämpylätaikinan pariin!

17+4

Terveisiä Lontoosta +ilouutisia!

Heipä hei!

Lontoon reissu meni oikein kivasti. Hengissä ollaan ja ei edes eksytty. Ainoa matkan haittapuoli on se, että nyt on kyllä äitiä ikävä, nimittäin käsivarret on sen verran kipeät, että kaipaisivat välitöntä hierontaa, -ja meitin mamma taitaa sen parhaiten :)

Kävimme J.:n kanssa tosiaan siellä Suomen Suurlähetystössä uusimassa meikäläisen passia. Eipä ollut hirveän hilpeä paikka ja asiakaspalvelu oli melko alaluokkaista, mutta asia saatiin hoidettua ja £111 se maksoi. Huhhuh....
Käytiin sitten myös Suomalaisessa ...eipäs kun Nordic Caféssa, jossa vedin karjalanpiirakan melkein-kuin munavoilla (lue: sentti voita päällä missä munan palaset etsi toisiaan) ja palasen tiikerikakkua. Mutta oli siellä myytävänä mm. salmiakkia, voisilmäpullia ja korvapuusteja :P Nam!!!
Siitä sitten jatkoimme matkaa onnistuneesti Japanilaisen Supermarketin kautta Suomalaiselle Kirkolle, jossa söimme myöhäisen lounaan ja ostimme pirun kalliita Suomi-ruoka tuotteita kirkon kaupasta. Todellakin ylihintaisia, mutta noooo...kerrankos sitä. Puolukkahilloa ostin (about 5.5€), Omar pussin (about 3€), Aromat-maustetta (n. 3€) ja Moilasen coktail piirakoita (samoin sellanen 5.5€ hintaa). Hintaa tuotteilla oli siis kyllä, mutta puolukkahillo oli sen arvoista ehdottomasti. Muihin en ole vielä kajonnut. Ups, eipäs kun tuli se Omar pussi vedettyä jo puolilleen :P

Kotiin kun lampsein painavine kasseineni asemalta, niin tajusin, että olen unohtanut avaimet kotiin kassinvaihdon yhteydessä aamulla. VOIHAN #¤/#¤&#¤"%"¤/%&/!!!!!!
Mies on vasta juuri päässyt töistä ja mun rakkoni puhkeaa ihan parin minuutin sisällä! Yritin jo assan jäljiltä etsiä vessaa läheisestä kauppakeskuksesta, mutta ne olivat suljettu kellonajan vuoksi. ARGH! PANIIKKI! Suunnittelin jo takapihallekin pissimistä, mutta naapurilla oli grillijuhlat. Lampsein siis rantsuun ja käytin rannan vessoja, jotka ONNEKSI olivat auki. HUH!
Tämän kaiken jälkeen otin pitkän, rentouttavan -vaaleanpunaisen kylvyn. Ostin LUSHista mustikka kylpykuulan ja heitin siitä neljäsosan veteen ja se värjäsi veden ihanasti pinkiksi <3.

Tänään olen ollut koko päivän maanantaissa, kiitos eilisen vapaapäivän. Menen varmaan huomenna töihin normaalisti tajuamatta, että on viikonloppu :/

Ja sitten lopuksi vielä ilouutisia! Nimittäin minulla oli tänään tapaaminen johtajan veljen kanssa, joka on ihan ykköstyyppi kaikenkaikkiaan. Tunnin miittinki venyi kahteen tuntiin, mutta ei se mitään. Asiat saatiin hyvinkin selvitettyä ja he ovat erittäin tyytyväisiä työpanokseeni ja minuun muutenkin. Aina kiva kuulla <3.
Hän myös sanoi, että tottakai saan pitää ne pari pyytämääni päivää lomaa ensi kuussa, jotta pääsen Suomeen!! WOOHOOO!! Siis aivan mahtava juttu! Olen jo ihan innoissani. Varasin liput heti töistä käsin tänään ja tulen siis Suomeen pitkäksi viikonlopuksi pe-ma ensi kuussa <3. Päivää ennen käyn rakenneultrassa, josta toivottavasti irtoaa hyviä uutisia + sukupuoli. Pääsen sitten kuluttamaan viimeiset rahani joko suloisiin vaaleanpunaisiin nuttuihin ja vaaleanvihreisiin ihanuuksiin <3. Sitten alkaakin iloinen rahaton kausi....huhhuh.

Lisää ilouutisia. Saamme siis 90% varmuudella asunnon, josta olemme nyt haaveilleet ja jota olemme hakeneet. Jouduimme korottamaan vuokran osuutta kympillä, koska siitä oli muitakin kiinnostuneita.
Nyt toivotaan, että hoitavat homman kotiin vuokranvälitysfirmassa ja saamme muuttaa uuteen kotiin ensi kuun puolessa välissä <3. JIPPIJAIJEEE!!!! Älyttömän innoissani olen. Jep.

17+3

Ainiin, laitoin mahakuvaa tuonne 'Kuvia' sivulle ja pari uutta nuttua 'Hankintoja' sivulle ;)